Puhe hallituksen esityksestä koskien uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukea

Puheet • 14.11.2017

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys uusiutuvan energian tuotantotuesta on hyvä, mutta sitä voi myös kuvailla sanoin "liian vähän, liian myöhään". Liian myöhään siksi, että tuulivoiman syöttötariffi on jo suljettu ja uuden järjestelmän hankkeet olisivat tuotannossa vasta vuonna 2019. Liian vähän siksi, että kyseessä on 2 terawattitunnin sähkön kilpailutus, mikä tarkoittaa siis paria prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vertailun vuoksi vihreässä energiavisiossa tavoitellaan tuulisähköä 30 terawattituntia ja aurinkosähköä 10 terawattituntia vuoteen 2035 mennessä.

Tämä hallituksen malli itsessään on hyvä ja kustannustehokas. Uusiutuvan energian tuki on sidottu sähkön markkinahintaan, se on tärkeää. Erittäin tärkeää on myös se, että malli on teknologianeutraali, mutta kuitenkin niin, että vesivoima on suljettu pois. On keskeistä, että vesivoima on rajattu pois. Meillä on koskiensuojelulaki, joka aikoinaan säädettiin suojelemaan viimeisiä vapaana virtaavia koskiamme. Meillä on todella vähän monimuotoista, vapaana virtaavaa vesiluontoa jäljellä. Ja arvokkaat vaelluskalamme lohi ja taimen ovat todella uhanalaisia. On panostettava kalan nousuesteiden poistamiseen ja siihen, että palautetaan näille kaloille luonnollinen lisääntymiskierto sen sijaan, että kalaston kasvu on nyt velvoiteistutusten varassa.

Tässä keskustelussa on muun muassa puhuttu pienvesivoimasta. Erityisesti pienvesivoima on monesti juuri kalakannoille äärimmäisen haitallista, mutta kovin merkityksetöntä Suomen energiatuotannon mittakaavassa.

Tämä hallituksen esitys on siinä mielessä tarpeellinen ja kannatettava, että uusiutuva energia tarvitsee markkinoiden kehittymiseen vielä tänä päivänä tukea, sillä päästökauppajärjestelmä on täysin toimimaton. Se ei ohjaa puhtaaseen teknologiaan riittävällä tavalla. Hiilidioksiditonnin hinta on liian alhainen ja ilmaisia päästöoikeuksia on jaettu teollisuudelle.

Haluan nostaa keskusteluun myös kysymyksiä tämän lain ulkopuolelta, mitä toimia tarvitaan, jotta hyvää kehitystä voidaan tukea vahvemmin. Ensinnäkin pientuotannon mahdollistaminen yksittäisille asukkaille, aurinkosähköpaneelit, asunto-osakeyhtiöiden kannustaminen aurinkosähköön — nämä kysymykset täytyy ratkaista purkamalla niihin liittyviä turhia normeja, mahdollistamalla pääsy verkkoon, ottamalla käyttöön sähkön nettolaskutus, kannustamalla sähkön varastointiin. Meillä esimerkiksi tänä päivänä on lainsäädäntö, joka verottaa sähkövaraston purusta. On järjetöntä, että sähkön varastointia siis verotetaan kahteen kertaan. Uusien teknologioiden kehitystä täytyy tukea kaikin tavoin, tukemalla tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä älykkäiden sähköjärjestelmien kehitystä.

Tässä keskustelussa on ihan hyvällä tavalla noussut esille myös säätövoiman tarve. Onkin tärkeää kehittää älykkäitä järjestelmiä. Mutta säätövoima on tämän lainsäädännön kannalta hyvinkin merkityksetön kysymys. Energiakolmio on laskenut, että nykyiseen sähköjärjestelmään mahtuisi 15 terawattituntia uutta tuulienergiaa ilman, että tarvittaisiin lisää säätövoimaa, siirtoyhteyksiä tai kysyntäjoustoa.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi. Miksi nämä kysymykset, tämä laki ja tarvittavat jatkotoimet ovat äärettömän tärkeitä? Meillä on ilmasto lämpenemässä kiihtyvällä vauhdilla. Pariisin ilmastosopimus luo toivoa, mutta tällä hetkellä maiden antamat lupaukset riittävät siihen, että ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 3 asteeseen. Vuonna 2018 on tarkastelupiste, jolloin on tarve kiristää nykyisiä päästövähennystavoitteita.

EU:n ja Suomen kannalta voi toki todeta, että olemme hyvällä tavalla jo saavuttaneet vuoden 2020 päästövähennystavoitteet. Näin ollen voimme tehdä paljon, paljon enemmän. Se toisi myös pontta ja nostoa tärkeälle teknologiaviennille ja sellaisten teknologiamarkkinoiden kehitykselle, jolle on valtavasti kysyntää ja tarvetta maailmalla.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi