Puhe hallituksen esityksestä uudeksi eläinsuojelulaiksi

Puheet • 02.10.2018

Arvoisa puhemies,

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista jättää monet keskeiset eläinjärjestöjen vaatimukset toteuttamatta. Kun vanhentunutta lakia vihdoin uudistetaan, on sääli, ettei eläinten hyvinvoinnin parantamisessa haluta edes muiden Pohjoismaiden tasolle.

Parsinavettoja ja porsitushäkkejä ei lakiluonnoksessa kielletä, vaan eläimet voi pitää kiinni kytkettyinä. Porsasemo ei pääse rakentamaan turvallista pesää poikasilleen ja lypsykarjaa saa pitää kaulastaan kytkettyinä. Laitumelle pääsyn ja ulkoilun pitäisi olla eläimille lajityypillinen oikeus, mutta tätäkään ei lakiesityksessä taata. Kaikeksi huipuksi kaikki eläimet eivät saa oikeutta jatkuvaan juomaveteen. Turkistarhaus säilyy ennallaan, vaikka kestävämpää olisi luopua siitä siirtymäajan kuluessa. Vihreiden esityksissä luopuville turkistarhaajille annetaan tukea alan vaihtoon.

Viimeisen 20 vuoden aikana on saatu paljon uutta tutkimustietoa eläinten käyttäytymisestä ja tarpeista ja uuden lain pitäisi tukeutua tutkittuun tietoon.

Eläimen hyvinvoinnille on tärkeää, että se saa toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Kuten liikkumiseen, lepäämiseen, laumakäyttäytymiseen, ympäristön tutkimiseen, ruokailuun, leikkimiseen ja emojen poikasten hoivaamiseen liittyvät tarpeet.

Lakivalmistelussa eläinjärjestöt ja muut asiantuntijat ovat osallistuneet vuosien ajan ohjausryhmätyöskentelyyn, mutta monet eläinten oloja parantavat uudistukset jäävät tekemättä, mikäli laki hyväksytään hallituksen esittämässä muodossa. Toivon, että eduskunta parantaa esitystä monelta osin. Se on myös monen muun suomalaisen toive.

Eurobarometri vuodelta 2016 osoittaa, että suomalaisista 90 prosenttia haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan paremmin. Samalla on tärkeää huolehtia tuottajien toimeentulosta ja jaksamisesta. Jo ilmastosyistäkin lihan kulutusta on vähennettävä ja sen pitäisi maksaa enemmän. Eläimen hyvinvoinnista huolehtiva viljelijä ansaitsisi paremman tuen siitä, että eläimet voivat paremmin. Teollista tuotantotapaa lähestyvä tehomaatalous ei ole kuluttajien, viljelijöiden eikä eläinten etu. Toivoisin myös suurempaa painoarvoa luomu-tuotannolle, jossa eläimistä ja ympäristöstä huolehditaan paremmin.

On hallituksen esityksessä myös joitain askelia oikeaan suuntaan. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä on laissa kannatettava esitys ja eläinjalostukseen asetetut tiukennukset ovat tervetulleita. Esimerkiksi kivuliaiden toimenpiteiden osalta on tärkeää vaade pakolliseen kivunlievitykseen. Mutta tämäkään ei ole täydellisesti kirjattu. Miksi porsaat saisi edelleen kastroida ilman tehokasta kivunpoistoa?

Tämä laki vaikuttaa monen eläimen elämään ja siihen miten niitä kohdellaan. Siksi tämä esitys vaatii lukuisia parannuksia. Tuotantoeläinten oloja on parannettava. Kuluttajat ovat yhä tiedostavampia ja puolustavat vahvemmin eläinten oikeuksia. Kotimaisuuden ja joutsenmerkin tulee olla entistä vahvemmin myös tae eläinten hyvinvoinnista.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi