Puhe hallituksen esityksestä uudeksi vammaispalvelulaiksi
Puheet • 02.10.2018
Arvoisa puhemies,
Käsittelyssä on esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi. Sen on turvattava hyvä arki ja osallisuus vammaisille ihmisille. Lain on oltava YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen mukainen ja kohdeltava tasaveroisesti eri vammaisryhmiä. On kuitenkin tärkeää, ettei pelkästään vamma määritä palveluja, vaan yksilölliset tarpeet.
Välttämättömien palvelujen on oltava maksuttomia. Palvelujen on myös turvattava esteettömyys ja mahdollistettava osallistuminen työhön ja harrastuksiin. Toivoisin lakiin myös vahvemman aseman selkokielisen kirjallisuuden edistämiseen. Arviolta jopa 650 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä.
Vammaisten lasten asema on turvattava laissa. Vammaisten lasten laitosasuminen on lisääntynyt, sillä nyt perheet eivät saa riittävästi tukea ja kotiin vietäviä palveluja. Lapsen paikka ei ole laitoksessa. Vammaisten lasten palveluista on säädettävä laissa. Niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua kotonaan, tarvitaan kodinomaisia hoivakoteja laitosten sijaan.
Vammaisjärjestöjen "operaatio itsenäinen elämä" -hanke korostaa vammaisen omaa toimintakykyä ja siihen liittyvää henkilökohtaista apua. On tärkeää, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on jokaisen sitä toivovan käytössä. Ja kunnalta tai maakunnasta on saatava tukea ja apua työnantajavelvoitteisiin. Vammaista avustavat palvelut on oltava myös yhteiskunnan vastuulla, jos vammaisen toive on, ettei itse halua toimia työnantajana. Jokaisen vaikeasti vammaisen on saatava avustaja päivittäisiin rutiineihin, pukeutumiseen, syömiseen, liikkumiseen, peseytymiseen, harrastuksiin, työhön ja opintoihin. Ja vammaisen ja hänen läheistensä näkemyksiä ja toiveita palveluihin on kuunneltava. Lakiin tarvitaan myös tuettu päätöksenteko vammaiselle, joka tarvitsee elämän isoissa asioissa apua päätöksentekoon.
"Ei myytävänä kansalaisaloite" on vielä eduskunnan käsittelyssä. Aloite tarvitsee meidän kaikkien tuen ja suojelun. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, elämänmittaisten asumisen palvelujen tarpeessa olevat, tarvitsevat tutut hoitajat ja turvallisen ympäristön. Ei ole kestävää muutaman vuoden välein kilpailuttaa palvelun tuottajaa, jolloin hoitajat vaihtuvat yhdessä yössä. Meidän on saatettava voimaan kansalaisaloite. Hankintalakiin tarvitaan kirjaus, ettei herkkiä vammaisten välttämättömiä palveluja tarvitse kilpailuttaa. Edes EU ei edellytä kilpailuttamista. Henkilökohtainen budjetti vammaisen itsensä käyttöön voi olla ratkaisu. Mutta silloinkin on varmistuttava, että budjetti kattaa kaikki yksilökohtaiset tarpeet. Budjetin on joustettava ja oltava riittävän suuri.
Välttämätön hoiva ja huolenpito on tärkeää, kuin myös ihmisten seura, yhteisöllisyys ja lämpö. Luin juuri kirjan, jossa vaikeasti vammaisen nuoren äiti kertoo kokemuksistaan. Liikuntakyvyttömille nuorille oli tärkeää asua kodinomaisesti, mutta yhdessä. He halusivat yhteisiä ruoka-, kahvi- ja pelihetkiä yhteistilassa ja oman huoneen. Kun yöllä pitää kääntää kylkeä, on hoitajan oltava auttamassa. Tietokoneiden maailma tarjoaa mahdollisuuksia tehdä luovia töitä, tarinoita ja maalauksia, vaikka kädet eivät toimisi.
Meillä on velvollisuus lähimmäisinä varmistaa, että kaikkein heikoimmista huolehditaan. Lain on turvattava vammaisten ihmisten oikeusturva ja subjektiivinen oikeus palveluihin. Meillä on nykyisinkin paljon puutteita palveluissa. Parannuksia tarvitaan muun muassa moniammatilliseen sosiaalityöhön ja vammaissosiaalityöhön.
Yksi vapautta ja hyvinvointia tukeva elementti on yhteiskunnan tarjoamat kuljetuspalvelut vammaisille soveltuvalla esteettömällä ajoneuvolla. Pitkään voimassa ollut 18 taksimatkaa kuussa on aivan liian vähän. On tärkeää, että kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja osallisuutta edistävään toimintaan.
Tämä lakikokonaisuus on valtavan suuri, sen yksityiskohtiin on vielä huolella tutustuttava. Mutta jo nyt on selvää, että korjattavaa on. Vammaisjärjestöjen mukaan subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa heikennetään, sillä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Tätä ei voi hyväksyä.
Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt noin 15 miljoonaan euroon. Voidaan silti perustellusti kysyä, miksi kaikkein heikoimmilla olevilta halutaan säästää? Hallitus on kurittanut köyhiä, kuten takuueläkeläisiä, pienituloisia ja paljon lääkkeitä käyttäviä muutenkin. Vammaispalvelulain oikeudenmukainen voimaan saattaminen vaatii pikemminkin lisäresursseja.
Uusi vammaispalvelulaki tarvitaan, vaikka hallituksen sote-esitys kaatuisi. Hallitus ennakoi esityksessä maakunnan roolia, mutta vammaisten oikeuksia parantavat palvelut on turvattava nyt.
