Puhe hallituksen selonteosta ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Puheet • 27.09.2017
Arvoisa puhemies,
Jo monta talvea on ollut Etelä-Suomessa vähälumista. Hiihtokausi on jäänyt lyhyeen ja lasten lumileikit vähiin. Hirmumyrskyt Irma ja Harvey ovat pyyhkäisseet laajaa tuhoa Amerikassa. Niiden aiheuttama inhimillinen hätä on suurta ja jälkeen jäi miljardien jälleenrakennuslasku. Silti ihmiskunta hidastelee ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ihmettelen, onko Sternin raportin viisaat opetukset unohdettu? Ilmastonmuutosta on torjuttava mahdollisimman aikaisin, muuten sen kustannukset ovat mittavat.
Yksi kohtalon kysymys on Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano. Uutena toimena sopimus tuo globaalin hiilinielujen suojelun. Metsien nieluja pitää kasvattaa, ei vähentää. Metsienkäytön vertailutason määrittelyssä tulee huomioida maankäytön todelliset ilmastovaikutukset. Maiden ei tule voida asettaa vertailutasoja kansallisesti omin päin, sillä se on luonnontieteen näkökulmasta mielivaltaista ja globaalisti kestämätöntä. Laskentasääntöjen tulee perustua päästöjen todelliseen kehitykseen.
Mutta Sipilän hallitus aikoo puolittaa Suomen metsien hiilinielut vuoteen 2030 mennessä. Monet metsä- ja ilmastotutkijat ovat esittäneet huolen hallituksen ylimitoitetuista bioenergiatavoitteista. Niiden toteutuessa ilmastopäästöt eivät vähene lähivuosina ja luonnon monimuotoisuus on uhattuna.
Suomella on korkean teknologian maana mahdollista edistää vihreää teknologiaa, pitkäkestoisten puutuotteiden valmistamista sekä tuuli- ja aurinkoenergian lisäämistä. Kestävä biotalous on myös osa ratkaisua –kohtuullisuuden ja kestävyyden rajoissa. Autoilun viherryttäminen ei voi pohjautua vain biopolttoaineisiin, vaan lisätukea tarvitaan sähkö- ja biokaasuautoiluun.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa ei ehdoteta nopeasti vaikuttavia keinoja kivihiilen käytön vähentämiseksi ja hallitus aikoo jopa lisätä turpeenpolttoa. Hiilineutraali Suomi on mahdollinen jo 2030-luvulla ja kivihiilen käytöstä lämmityksessä on luovuttava jo vuonna 2025.
Hallitus ei esitä sähkön pientuotannolle konkreettista tukea. Vihreiden pienenergiaohjelma vauhdittaisi maatilojen biokaasulaitoksia, maalämpöä ja aurinkoenergian pientuotantoa. Erityisesti julkisten rakennusten maalämpöön siirtymisessä on potentiaalia ja aurinkoenergiasta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto myös taloyhtiöille, kerrostaloille ja rivitaloille. Se vaatii muutoksia sähkömarkkinalakiin ja kotitalousvähennyksen laajennusta.
Kunnissa tehtävä ilmastotyö on keskeistä. Panostetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Tarvitaan lisää vuoroja ja yhteyksiä julkiseen liikenteeseen sekä lisää raideliikennettä kaupunkeihin ja kaupunkien välille. Ihmisten ilmastoystävälliset valinnat, kuten kierrätys on tehtävä helpoiksi.
Ministeri Tiilikainen mainitsi ruokahävikin vähentämisen keskeisenä ilmastotekona. Toivon ministerin edistävän ruokapoliittisen selonteon yhteydessä hyväksyttyjä ponsia ruokahävikin vähentämiseksi. On syytä asettaa elintarvikeketjun eri osien ruokahävikin vähentämiselle numeeriset tavoitteet sekä selvittää elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä koskevat uusimistarpeet hävikin vähentämiseksi.
Se mitä syömme, on myös olennaista ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kasvisproteiinien hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin lihan. Valtakunnallisesti kouluissa järjestettävällä viikoittaisella kasvisruokapäivällä olisi iso ilmastovaikutus.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kysymys siitä, että lapsillamme ja heidän lapsillaan on hyvä elää Maapallolla. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä globaalin 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan jo vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata.
Suomen ja EU:n pitää vähentää päästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä, jotta Pariisin velvoite saavutetaan.
