Puhe: Lähetekeskustelu vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Puheet • 16.10.2014
Arvoisa puhemies,
Käsittelyssä on kaikkien ryhmien yhteinen lakialoite, jossa esitetään, että vaikeasti vammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annettua lakia jatketaan kahdella vuodella vuoden 2016 loppuun. Näin on ennenkin toimittu. Vuodesta 1995 lähtien on jatkettu määräaikaisesti lakia, jossa vaikeasti vammaiset yrittäjät vapautetaan arvonlisäverosta. Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmässä on käsitelty vammaisten yrittäjien tilannetta ja eriarvoista, heikompaa asemaa muihin yrittäjiin nähden. Olemme toimittaneet valtiovarainvaliokunnan verojaostolle vammaisjärjestöjen vetoomuksen pysyvämmän ja kaikkia vammaisia yrittäjiä tasaveroisemmin kohtelevan ratkaisun löytymiseksi. Kiitos verojaostolle, että vetoomus on huomioitu. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikkien ryhmien edustajat verojaostossa. Korostan kuitenkin, että työtä on jatkettava pysyvän ratkaisun rakentamiseksi.
Invalidiliitto ry ja Näkövammaisten keskusliitto ry ovat useissa eri yhteyksissä esittäneet kestävämpää järjestelmää kuin määräaikainen erillislaki vaikeavammaisten yrittäjien aseman turvaamiseksi. Myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa Vampossa on toimenpide-ehdotus, että selvitetään vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennuksen korvaaminen suoralla tuella vammaisyrittäjille. Velvoite asian edistämiseen tulee YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksesta, joka on ratifioitava Suomessa tänä syksynä.
Vammainen henkilö tarvitsee apuvälineitä ja muita mukautuksia työoloihin, kuten esteettömän työympäristön, voidakseen täysipainoisesti toimia yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen on monelle vammaiselle mieluinen ja kiinnostava vaihtoehto, sillä vammaisten työllistyminen muiden palvelukseen ei ole ollut helppoa. On tärkeää, että myös vaikeavammaiset ihmiset voivat osallistua halutessaan työelämään yrittäjinä ja ylläpitää tälläkin tavalla omaa motivaatiotaan ja mielenterveyttään.
Vaikeavammaiselle yrittäjälle muodostuu useita ylimääräisiä kustannuksia. Vaikeavammainen yrittäjä saattaa joutua turvautumaan toisten henkilöiden apuun kuljetuksissa, laskutuksessa sekä kirjanpidossa ja korvattavien laitteiden siirtelyssä. Työ- ja elinkeinoministeriö ei myönnä työolosuhteiden järjestelytukea vaikeavammaiselle yrittäjälle. Nämä kustannukset vaikeavammainen yrittäjä joutuu lisäämään myymänsä tuotteen tai palvelun hintoihin, jolloin kilpailuasema ei ole yhdenvertainen vammattomien yrittäjien kanssa.
Nykyisessä parin vuoden välein uusittavassa menettelyssä on puutteita. Esimerkiksi nykyisen alv-vapauden rajaaminen pelkästään käsityö- ja korjausalan ammatteihin ei vastaa tämän päivän elinkeinorakennetta. Luovan alan vammaiset yrittäjät on rajattu pois. Lisäksi tuen saantiin sisältyy harkintaa ja eriarvoisuutta riippuen siitä, minkä alueen toimistosta vammainen yrittäjä alv-vapautusta anoo. Erilaisia selvityksiä kompensointitoimenpiteistä on vuosien varrella tehty, mutta tuloksetta.
Vammaistyöryhmä 96 ehdotti vaikeavammaisten alv-vapaudesta luopumista ja sen korvaamista kauppa- ja teollisuusministeriön yritystuilla. Valtiovarainministeriö on tuolloin lausunut työryhmän ehdotuksesta: "Verotukien korvaaminen suorilla tuilla on VM:n yleisen veropoliittisen linjan mukaista ja edistää tukipolitiikan selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Suorat tuet soveltuvat arvonlisäverohuojennusta paremmin vammaisten yritystoiminnan tukemiseen, koska silloin tuki voidaan kohdistaa tasaisemmin kaikille vammaisille yrittäjille."
Sosiaalisen yritystoiminnan edistämistä selvittänyt, Raimo Harjusen johdolla toiminut KTM:n työryhmä esitti loppuraportissaan toukokuussa 2002 kolmivuotista kokeilua, jossa vaikeavammaisilta yrittäjiltä perittäisiin arvonlisävero, mutta palautettaisiin se lyhentämättömänä yrittäjille te-keskusten kautta. Positiivista esityksessä oli, että se olisi laajentanut palautukseen oikeutettujen piiriä käsityö- ja korjausalan yrittäjistä myös muihin vaikeavammaisiin yrittäjiin. Ehdotusta pidettiin kuitenkin liian byrokraattisena, ja se jäi toteutumatta.
Arvoisa puhemies,
Nyt olemme tilanteessa, ettei lopullista ratkaisua voi enää siirtää vuodesta toiseen. Pysyvän ratkaisun löytäminen vaikeavammaisten yrittäjien tukemiseksi on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Vammaiselle yrittäjälle on annettava parempi mahdollisuus työllistää itsensä ja muita.
