Puhe lähetekeskustelussa valtion budjetista vuodelle 2019
Puheet • 20.09.2018
Arvoisa puhemies,
Mennyt kesä oli historiallisen kuiva ja kuuma. Itämeri velloi leväpuurossa, viljasatoa menetettiin. Ilmastonmuutoksen torjunnalta ei kukaan voi enää paeta. Meillä ei ole planeetta B:tä. Meidän on tehtävä kaikkemme, eikä yhtään vähempää ilmastotalkoissa. Missä viipyy hallituksen lupaama kivihiilen polton kieltolaki? Ja turpeen poltollekaan ei näy loppua, vaikka siitä tulee suuret ilmastopäästöt ja suoluontoa menetetään. Hallituksen tavoitteena on ylimitoitetut hakkuut, jotka puolittavat metsien hiilinielut vuoteen 2030 mennessä. Se heikentää luonnon lajirikkautta ja vähentää eliöstöä. Lisäksi tutkijoiden mukaan kaikki hallituksen ilmastotoimet vesittyvät ja päästöt lisääntyvät. Myös leikkaukset koulutuksesta ja kaikkein heikoimmilta jatkuvat. Tämä ei ole oikeudenmukainen eikä tulevaisuuteen katsova budjetti.
Itämeren suojeluun ensi vuodelle luvattu 15 miljoonaa euroa on tärkeä, mutta tarvitaan enemmän. Maataloustukijärjestelmä on sopeutettava ilmastoon ja Itämeren suojeluun. Ympäristötuet on kohdennettava aidosti vaikuttaviin toimiin ja ruoan tuotantoon tarvitaan lisää proteiinirikkaita kasveja.
Luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia, mutta hallitus on puolittanut luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahan. Soidensuojelun täydennysohjelma on jo neljättä vuotta keskeytetty, vaikka monet linnut tarvitsevat suoympäristöä. Monet eliöt tarvitsevat lahopuuta. Näin ei voi jatkua, luonto ja ilmasto on oltava päätösten keskiössä.
Hallitus antaa anteliaita veronalennuksia autoiluun, mutta ne eivät kohdistu ekologiseen biokaasuautoiluun. Auton muuntaminen kaasuautoksi on ekoteko. Miksi silloin rangaistaan raskaammalla verotuksella? Ministeri Berner onneksi lupasi budjettikeskustelussa, että näihin autoveroihin on palattava ja harkittava niitä uudelleen.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta liikenne on saatava paremmin raiteilleen. Uudenmaan maakunnassa arjen työmatka- ja koululiikenne tarvitsee raiteita länteen, itään ja pääkaupunkiseudulle. Rantaradalle Karjaalle tarvitaan kaksoisraiteet ja sen ensimmäinen vaihe on Espoon kaupunkirata. Myös Porvoon suuntaan kaivataan lähijunaliikennettä. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys on tärkeä hanke myös teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta. Nyt Hangon kaupungin läpi huristavat rekat, joten kuljetukset on saatava raiteille. Valitettavasti hallitus ei ole näihin hankkeisiin panostanut, työtä jää paljon tulevalle hallitukselle.
Koulutus on kasvun ja työllisyyden ajuri ja pienen maan paras valtti. Hallitus ei kuitenkaan korjaa tekemiään jättimäisiä leikkauksia tieteeltä, tutkimukselta, korkeakouluilta ja ammattikouluilta. Koulutuksessa on valtavasti tarpeita, sillä pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten työllisyysaste on vain 40 prosenttia. Meidän on saatava jokaiselle nuorelle koulutuspaikka, panostettava aikuiskoulutuksen, muuntokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Suomessa on 120 000 köyhää lasta, joiden perheissä on osattomuutta. Miltä tuntuu lapsesta, joka ei pääse retkille ja harrastuksiin kavereiden kanssa? Emme halua lasten luokkayhteiskuntaa. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, mutta köyhyys syrjäyttää. Silti perusturvan indeksijäädytykset jatkuvat, köyhimmille olennaisia tukia ei koroteta. On häpeällistä, että hallituksen tuet valuvat rikkaimmille. Lapsiperheköyhyys kasvaa, eläkeläisköyhyys kasvaa. Moni pienituloinen eläkeläinen miettii, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, kun raha ei riitä kaikkeen.
Tulevalle hallitukselle jää paljon korjattavaa. Mutta yhden asian nostan, joka muuttuu paremmaksi kaikkien eduskuntaryhmien yhteistyöllä. Meillä on tässä maassa paljon puolustettavaa, paljon kaunista. Sen itsenäisyydestä kiitän sotaveteraaneja. Vihdoin kaikille rintamaveteraaneille ja sotainvalideille turvataan kotiin vietävät palvelut. Hauraat, iäkkäät veteraanit saavat näin tukemme kiitoksin.