Puhe eduskunnassa lapsenhuoltolain uudistuksesta
Puheet • 13.12.2018
Arvoisa puhemies,
Käsittelyssä on laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsenhuoltolaki on tullut voimaan 35 vuotta sitten ja siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia ennen tätä kokonaisuudistusta. Lain on elettävä aikaa ja uudistukset ovat tarpeellisia. Tämä lakiuuditus parantaa lapsen asemaa ja oikeuksia.
Uusia säännöksiä on muun muassa huoltajien velvollisuus suojella lasta väkivallalta. Valiokunta vahvisti tämän myös lain pykäliin. Kaikki väkivalta: fyysinen, henkinen, lapseen itseensä tai perheessä muuhun henkilöön kuin lapseen kohdistuva väkivalta on äärimmäisen haitallista. Lasta on kaikin keinoin suojeltava väkivallalta.
Lisäksi lakiin tulee uutena säännöksenä huoltajien velvoite vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset, joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Uusi säännös on myös se, että lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tämä on tärkeä muutos. Lapsi voi tavata esimerkiksi isovanhempiaan tai muita hänelle läheisiä ihmisiä. Tapaamisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan useita eri keinoja kuten sitä, että tapaamisoikeutta koskevaan tuomioistuimen päätökseen voitaisiin tietyin edellytyksin asettaa uhkasakko.
Vuoroasumisen tunnustaminen lapsenhuoltolaissa selkeyttää nykytilaa. Vuoroasuminen voi tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Se edistää ja vahvistaa etenkin isien osallisuutta lasten kasvuun ja arkeen. Valiokunta korostaa, että lapsen asumisjärjestelyt tulee arvioida tapauskohtaisesti lapsen edun mukaisesti. Vuoroasumisen suhteen hallituksen esitys jää kuitenkin puolitiehen. Olisi lapsen edun mukaista selkiyttää vuoroasuminen muuhun lainsäädäntöön pikimmiten. Valiokunta esittääkin hyväksyttäväksi ponnen, jotta hallitus mahdollisimman pian selvittää ja arvioi vuoroasumisen vaikutukset ja muutostarpeet etuuksia ja palveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä valmistelee viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset annettaviksi eduskunnalle.
Lapsen virallisen asuinpaikan määräytyminen on perheille merkityksellinen asia, koska monet yhteiskunnan palvelut ja etuudet, kuten asumistuki ja koulukuljetukset, suoritetaan lapsen virallisen asuinpaikan mukaan.
Myös vieraannuttaminen on nostettu lakiin vahvemmin. Valiokunta painottaa vieraannuttamisen haitallisuutta lapselle. Tarkoituksena on kieltää kaikenlainen manipulointi ja muu epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Näillä ehdotuksilla pyritään tukemaan vanhempien ymmärrystä siitä, että lapsen tapaamisoikeus on lapselle tärkeä asia ja että sen estäminen on lapselle haitallista.
Tapaamisoikeuden toteutumista pyritään turvaamaan uudella mahdollisuudella asettaa uhkasakko jo tapaamisoikeudesta tuomioistuimessa päätettäessä. Ehdotettujen keinojen toimivuutta ja tehokkuutta käytännössä tulee kuitenkin jatkossa seurata.
Vaikeissa tilanteissa perheillä tulee myös olla mahdollisuus saada sosiaalitoimesta tukea ja moniammatillista apua. On keskeistä vahvistaa ja kehittää vanhemmuuden ja parisuhteen tukea ja erotilanteiden palveluja, jotta pitkittyneitä ja vaikeita huolto- ja tapaamisoikeusriitoja voidaan ehkäistä ja ratkaista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi myös ponsilausumaa, joka vahvistaa palvelujen saatavuutta.
Lapsen osallisuuden vahvistaminen on yksi uuden lain ohjenuora. Esityksessä ehdotetaan useita lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.
Lakivaliokunta kiinnitti lisäksi huomiota olosuhdeselvitysten tekemiseen erotilanteissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan olosuhdeselvitykset ja niitä koskevat käytännöt vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä. Taustalla on ilmeisesti se, ettei säädöstasolla ole kirjausta siitä, millä kelpoisuudella tai koulutuksella lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimelle annettavat lausunnot valmistellaan. Kunnat voivat siten vapaasti harkita, mitä ammattitaitoa tehtävässä tarvitaan ja osoittaa tehtävät sen mukaisesti henkilöstölleen. Olosuhdeselvitystyötä on myös ostettu joko kokonaan tai osittain yksityisiltä palvelun tuottajilta.
Ottaen huomioon, että olosuhdeselvityksen tekeminen vaatii tekijöiltä erityistä ammatillisuutta ja osaamista ja kyse on sekä perheiden että tuomioistuimen kannalta olennaisesta palvelusta, lakivaliokunta pitää tilannetta epätyydyttävänä ja epäselvänä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että olosuhdeselvityksen tekemisestä annetaan valtakunnallista ohjeistusta ja koulutusta sekä arvioidaan tarve säätää selvityksen tekemiselle kelpoisuusvaatimukset. Valiokunta edellyttää asiasta ponsilausumassaan, että nämä edellä mainitut toimet tehdään.
Lakivaliokunta käsitteli lapsenhuoltolain huolellisesti ja kuulimme lukuisia asiantuntijoita. Mietinnössä korostuu se, että ihan kaikessa lapsen etu on tärkein. Vanhempien ero ei saa katkaista lapselle tärkeitä ja arvokkaita ihmissuhteita.
