Puhe valtiontalouden kehyksistä eduskunnassa
Puheet • 31.03.2009
Arvoisa puhemies,
Ed. Arhinmäelle: Toki ekologinen verouudistus on sitä, että työn verotusta kevennetään ja ympäristöverotusta lisätään. Mielestäni on todella tärkeä päätös se, että on päätetty tänään windfall-verosta. Se on iso, merkittävä askel, että ansiottomia voittoja voidaan leikata suuryrityksiltä ja ohjata niitä paremmin tarvitseville.
Arvoisa puhemies,
Talouden taantuessa on erityisen tärkeää huolehtia työllisyydestä, työttömien nopeasta koulutuksesta ja uusien työpaikkojen synnystä. Nuorisotyöttömyys on kasvanut hälyttävän nopeasti, samalla nopeudella kuin 1990-luvun lamavuosien alussa. Paikkaansa hakeville nuorille on tarjottava mahdollisuuksia. On panostettava siihen, ettei syrjäytymisen kierre käynnisty. Esimerkiksi Uudellamaalla on kestämätön tilanne nuorten jatkokoulutuspaikkojen suhteen. Moni jää toisen asteen koulutuspaikkajaossa ulkopuolelle, eikä meillä ole varaa sellaiseen. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä, ja uskon, että Sata-komitean esittämät aktivointitoimenpiteet tulevat vaatimaan runsaasti lisäpanostusta tulevissa budjeteissa.
Nyt kehyspäätöksessä on hyvää se, että innovaatiopolitiikan rahoitusta lisätään, jolloin se tulee kasvamaan kehyskaudella 800 miljoonan euron vuositasolle. Jotta innovaatioiden rahoitusjärjestelmä toimisi paremmin, tarvitaan suurempi riskinottokyky, tarvitaan lisää riskirahoitusta ja enemmän vapautta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Moni hyvä idea kuolee siihen, että pk-sektorilla on tiukat rahoitusehdot. Vain todella kypsiä hankkeita rahoitetaan. Suurin heikkous suomalaisessa järjestelmässä on se, että osaaminen ja teknologia keskittyy suurten, suhteellisen suljettujen yritysten sisälle. Suomi hyötyisi paljon Piilaakson kaltaisesta ekosysteemistä, joka tukisi aloittavia yrityksiä ja rohkeaa kokeilua. Tässä olisi olennaista rahoituksen lisäksi yrittäjien valmius ideoiden jakamiseen ja yhteistyöhön muiden yritysten kanssa.
Työurien pidentäminen molemmista päistä on tärkeää, jotta selviämme tulevaisuudesta. Esitän, että palattaisiin siihen, että korkeakouluihin valitaan opiskelijoita myös ylioppilastutkinnon ja päästötodistuksen perusteella. Opintotuki pitäisi sitoa indeksiin, jotta opiskelijat voivat keskittyä opintoihin, jolloin opintotuen on taattava riittävä toimeentulo. Opintovaatimusten vähentäminen suunnilleen neljänneksellä myös nopeuttaisi valmistumista. Olennaista ei ole perusteellinen tietämys yksittäisistä asioista, vaan kyky toimia yhteistyössä muiden kanssa, kyky hakea ja analysoida tietoa ja taito soveltaa oppimaansa käytännön työssä ja ratkaisuissa. Työ tekijäänsä opettaa, ja moni kuitenkin päätyy eri alalle kuin sille, mistä on suorittanut perusteelliset opinnot.
Toisessa päässä työuran pidentäminen vaatii panostamista työelämän laatuun. Sitä saadaan hyvällä johtajuudella, työelämän reiluudella, työaikajoustoilla ja hyvällä työilmapiirillä, jossa kaikkia arvostetaan eikä ketään kiusata. Nämä tavoitteet vaativat varmasti valtakunnallisia suosituksia ja erilaisia työelämän laatuun satsaavia ohjelmia sekä kannusteita työnantajille pitää kiinni työntekijöistään. Odotan mielenkiinnolla, mitä kolmikantainen työryhmä tulee tästä esittämään.
Nyt käsillä olevassa kehyspäätöksessä on merkittävää linjaus, että työn verotusta on pienennetty ja vastaavasti ympäristöverotusta lisätään roimasti energia- ja päästöverojen kautta. Olemme hyvällä polulla kohti ekologista verouudistusta.
