Puhe valtuustossa lasten kännyköiden käytön rajoittamisesta kouluissa

Puheet • 20.11.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Monet tutkijat ovat raportoineet älylaitteiden jatkuva ja liiallisen käytön haitallisuudesta keskittymiskyvylle ja aivojen kehitykselle. Varhaiskasvatuksen professori ja kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi on nostanut esiin aivojen biologisen perustan sille, miksi jatkuva älypuhelimella pelaaminen koukuttaa. Se antaa kehittyville lapsen aivoille paljon impulsseja ja ärsykkeitä, mikä johtaa nopeaan mielihyvän tunteeseen ja dopamiinin erittymiseen. Silloin lapsi ei jaksa keskittyä arkiseen opiskeluun tai keskittyä kuuntelemaan. Aivot janoavat lisää ärsykkeitä.

 Jatkuvan kännykällä pelaaminen on haitallista. Lapsi ja nuori ajautuu tällöin maailmaan, joka ei ole todellinen. Tilanne on lapsen itsensäkin kannalta onneton. Sillä ei voi elää ainoastaan virtuaalimaailmassa. Myös oikeassa elämässä on opittava olemaan läsnä. On keskeisen tärkeä kysymys, miten me aikuiset voisimme toimia kasvattajina kannustaen lasta innostumaan reaalielämän asioista ja oppimisesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat rajoja ja rakkautta. Kun aikuistenkin on toisinaan vaikea säädellä omaa kännykän käyttöään, on se keskenkasvuiselle nuorelle vielä haastavampaa.

 Opettajan työssä kohdataan nuoria, joilla kännykkä ajautuu käteen vähän väliä. Kouluilla tulisikin olla yhteiset pelisäännöt kännyköiden käyttöön. Milloin sen tulisi olla repussa, milloin käytössä tuntitehtävää varten ja toisaalta milloin oppilas voisi tehtyään koulutyön viettää pienen hetken kännykällä. Koulun ja kodin yhteistyö erilaisten menettelyjen sopimisessa on myös tärkeää.

 On toki mainittava, että kännyköitä voidaan käyttää myös opiskelun tukena, kun niin sovitaan ja niiden käyttö on hallinnassa. Oppilaat voivat käyttää kännykkää taskulaskimena, tiedonhakuun ja oppimisen kertailuun esim. Kahoot -sovelluksella. Laitteiden käytön harjoittelu on opetussuunnitelmien mukaista opetusta ja oppilaalla on oikeus digitaaliseen osaamiseen.

 Mielestäni aikuisen on aidosti kiinnostuttava lapsen ajatuksista. Silloin tällöin voi vaihtaa muutaman sanan ja jutella kuulumisia. Kun lapsi kokee, että häntä arvostetaan ja hänestä välitetään, hän itsekin tsemppaa paremmin keskittyäkseen oppimiseen. Myös sellaiset hetket ovat tärkeitä, kun laitetaan kännykät pitkäksi aikaa pois lähettyviltä ja lähdetään esimerkiksi metsäretkelle. Lapsi kiinnostuu oppimisesta myös enemmän, kun pääsee omatoimisesti tekemään tehtäviä ja kokemaan iloa osaamisestaan.