Puheenvuoro ajankohtaiskeskustelussa Itämeri-yhteistyön vahvistamiseksi
Puheet • 28.03.2012
Arvoisa puhemies! Itämeren aavikko eli kuollut, hapeton
merenpohja on nyt Tanskaakin suurempi, joten kaikki toimet sekä kotimaassa että
kansainvälisesti ovat tärkeitä. Tärkeää on saada luotettavaa tutkimustietoa
Itämeren tilasta, ja kysyisinkin tähän liittyen, että kun viime kaudella tehtiin
organisaatiomuutos, lakkautettiin Merentutkimuskeskus ja siirrettiin toiminnot
Sykkeeseen, niin millä tavalla nyt toimii Itämeren tilan tutkimus ja seuranta.
Olen kuullut, että tämä organisaatiomuutos olisi jotenkin vaikeuttanut
tilannetta. Onko nyt päästy hyvään tilanteeseen?
Ravinnepäästöjen vähentäminen on kaikkein keskeisin toimi Itämeren tilan
parantamiseksi. Suomi on sitoutunut olemaan ravinteiden kierrätyksen mallimaa,
ja kysyisin siihen liittyen, kun edustaja Virolainen nosti esiin jo tämän
Varsinais-Suomen Teho-hankkeen. Meillä on paljon hyviä hankkeita ja projekteja
meneillään ja Teho-hankkeenkin puitteissa on kerätty maaperätietoja,
ravinnetietoja viljelylohkoista, ja seuraava haaste olisi saada nämä kaikki
tiedot kartta-aineistoksi tietokantaan, mutta ymmärtääkseni nämä ovat
tietosuojatietoja ja ei ole niin selkeän yksinkertaista saada tätä tietoa
avoimesti tutkimuksen käyttöön sekä hyötykäyttöön ympäristötukijärjestelmän
uudistamiseksi. Kysyisin ministeri Koskiselta tämän asian tilanteesta.
Yhdyn myös niihin lukuisiin puheenvuoroihin, missä on korostettu sitä, että
nimenomaan kansainvälisessä yhteistyössä tämä luotettavien tietojen vaihto ja
saanti on todella keskeistä, että voimme varmistua siitä, että tiedot
ravinnepäästöistä ovat keskenään vertailukelpoisia. Toivoisin, että näitä
asioita korostettaisiin kansainvälisissä yhteyksissä, haettaisiin yhteisiä
standardeja Helcomin suositusten saavuttamiseksi.
