Puhtaan veden arvo kasvaa

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • TEK-lehti • 15.09.2011

Kuvat Afrikan sarven kuivuudesta pysäyttävät. Lapsen turvonnut vatsa ja kuihtuneet raajat kertovat vakavasta aliravitsemuksesta ja proteiinin puutteesta. 

Kärsiviä lapsia on autettava – rajalliset resurssit on jaettava reilummin.

Vuosina 2007–08 ruoka kallistui, eivätkä köyhimmät maat eivät ole vieläkään toipuneet ruokakriisistä. Sen taustalla on useita tekijöitä. Ilmastonmuutos aiheutti kuivuutta ja tulvia. Öljyn hinnan nousu korotti lannoitteiden ja ruoan kuljetuksen kustannuksia. 

Biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö on vienyt viljanviljelyn peltoalaa. Ruokateollisuuden pörssiosakkeiden epävakaus heilauttaa viljan maailmanmarkkinahintaa.

Vauraat maat ovat myös pahentaneet kehitysmaiden tilannetta.

IMF:n ja WTO:n vaatimat ehdot ovat olleet haitallisia kehitysmaiden omalle elintarviketuotannolle. Esimerkiksi Liberia tuo ulkomailta 90 prosenttia riisistä, vaikka maa voisi tuottaa sitä itsekin.

Kehitysyhteistyössä, elintarvikepolitiikassa ja maataloustuotannon tukemisessa on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat maanomistusolojen paranemista, pienviljelyä, lähituotantoa ja alueelle soveltuvia viljelytekniikoita.

On myös kehitettävä uusia keinoja makean veden tuottamiseen.

Makean veden suodattaminen merivedestä on yhä yleisempää, mutta teknologioissa on kuitenkin ollut paljon ongelmia. Kestävää ja hyvää ratkaisua ole vielä saatu aikaiseksi. Haihduttamiseen perustuva tislaus oli aiemmin yleisin suolanpoistomenetelmä, mutta se kulutti paljon energiaa. Energiatehokkaaseen membraaniteknologiaan perustuvat menetelmät ovat korvanneet tislauksen suurimmassa osassa maailmaa. 

Afrikan makean veden pohjavarannot tulisi kartoittaa ja ottaa kestävästi käyttöön. Tähän tarvitaan insinöörien vesiosaamista. Kuinka hyödynnettäsiin pohjavettä ja merivettä, kuinka ehkäistäisiin aavikoituminen? Veteen liittyvät tekniikat, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmien rakentaminen ja kunnossapito, jätevedenpuhdistus, erilaiset vesirakennusprojektit ja veden säästäväinen käyttö, ovat tärkeimpiä kehityskohteita.

Suomessa vesiosaaminen on huippua. Tätä taitoa pitäisi hyödyntää myös kehitysyhteistyössä. Sillä olisi merkitystä myös teknologiaviennillemme. Ja saisimme kansakuntana aikaan hyvää.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com