Selkoa ruokapoliittisesta selonteosta

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • 17.11.2016

Vihreä Tuuma –Ajatuspaja Vison verkkolehti 17.11.2016

Selkoa ruokapoliittisesta selonteosta

Ruoka2030: Suomi-ruokaa meille ja maailmalle on parhaillaan lausunnolla olevan hallituksen ruokapoliittisen selonteon työnimi. Nimi kertoo selonteon lähtökohdista: nostetaan kotimaista ruoantuotantoa – myös vientiin panostamalla.

Viennin edistämiseksi ja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi selonteossa korostetaan tutkimusta ja innovaatioita, mutta samalla  hallituksen rajut koulutus- ja tutkimusleikkaukset heikentävät uusien hittituotteiden kehitysmahdollisuuksia. Tämä on harmillista ja lyhytnäköistä aikana,  jolloin mm. nyhtökaura on osoittanut, miten täysin uusi tuote voidaan hamuta hetkessä kaupan hyllyiltä.

Viime aikoina maataloutta on kohdannut syvä kannattavuuskriisi. Kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi on alkutuotannon kannattavuutta parannettava. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta. Tarvitaan uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä. Myös selonteossa on huomattu tämä ja korostetaan jakelukanavien ja kaupan roolia. "Teknologiaa käyttämään tottunut Z-sukupolvi hakee ruokaa tulevaisuudessa täysin automatisoiduista noutopisteistä, ja erilaiset kotiinkuljetuspalvelut lisääntyvät." sanotaan selonteossa.

Sipilän hallitus uskoo vahvasti digitalisaation mahdollisuuksiin ja sana "digitalisaatio" vilisee Ruokapoliittisessa selonteossakin. Hieman yllättäen otsikon "Digitalisaatio luo mahdollisuuksia tulevaisuuden alkutuotannolle" alta löytyy irrallisena linjauksena toteamus: "Muuntogeeniset elintarvikkeet tulevat myös Suomen markkinoille jollain aikavälillä." Tämä hämmästyttää, sillä voisimme toisaalta vahvemmin panostaa luomuun ja julistautua gmo-vapaaksi alueeksi. Ylipäänsä luomutuotannolla ei ole sen merkittävyyteen ja kysyntään nähden tarpeeksi palstatilaa hallituksen selonteossa.  Ikään kuin hallitus ei uskoisi luomun mahdollisuuksiin.

Me kuluttajat haluamme lisää luomuruokaa. Yksi perusongelma luomutuotteiden edistämisessä on pienet volyymit. Myyntikanavien löytäminen keskittyneen jalostaja-, logistiikka- ja kauppaportaan kautta on haasteellista pienille ja keskisuurille yrityksille. Nyt on korkea aika löytää ratkaisuja, tukea järjestäytynyttä luomualaa, lisätä pk-yritysten välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Tarvitaan myös lähiruokamarketteja ja ruokapiirejä, joista kuluttajat voivat suoraan ostaa luomu- ja lähiruokaa.

Luomun edistäminen vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista. Myös ravinnepäästöjen vähentäminen vesistöihin vaatii jatkuvaa työtä ja ympäristötukien kehittämistä. Vaikka viljelijöiden hätä on suuri ja heidän tulojensa romahdus mittava, hallitus on leikannut ympäristötukia. Ympäristötukea parantamalla saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua.

"Aluetalous hyötyy paikallisista maatalousyrityksistä" on yksi selonteon pääviesteistä. Kuitenkin selonteosta uupuu tilojen energiaomavaraisuusnäkökulma. Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Potentiaalia on, sillä Suomessa on nyt 15 maatilakokoluokan biokaasulaitosta, kun niitä on Saksassa 8000. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta räätälöity tukiratkaisu. Hallituksen leikkaukset Luonnonvarakeskukselta haittaavat maaseudulle tärkeän lähienergian edistämistä.

Selonteonkin mukaan hallituksen tavoitteena on "korvata nykyinen ympäristökorvausjärjestelmä tehokkaammalla ja viljelijöiden kannalta tarkoituksenmukaisemmalla järjestelmällä." Toisaalta selonteon kiinnostava linjaus on kokeilla erilaisia tapoja korvata viljelijöille tilojen tuottamia ekosysteemipalveluita. Ympäristöjärjestöt ovat pitkään muistuttaneet ekosysteemipalveluiden merkityksestä, kuten luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tulvasuojelusta ja pölytyspalveluista.

Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarvitaan laaja eläinsuojelulain kokonaisuudistus. On huolestuttavaa, ettei hallituksen selonteossa ole mainintaa eläinsuojelulaista. Sen sijaan otsakkeen "Vastuullinen eläintuotanto kilpailuvalttina" alla toimenpiteenä esitetään eläinten hyvinvointiin liittyvä laatumerkintä, jotta "laadukkaan tuotteen markkinointi on mahdollista." Hallitus viittaa sekä kotimaisiin kuluttajiin, että vientiin. Hallituksen suomalaisen ruoantuotannon oljenkorsi on saada lisää markkinoita viennin kautta.

Vihreille tuotantoeläinten hyvinvointi on asia, josta ei voi tinkiä. Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen on ollut kiellettyä vuodesta 2007 alkaen, Norjassa jo vuodesta 2004 ja Tanskassakin vuodesta 2010 lähtien. Emakoiden tiineytys- ja porsitushäkkien käyttö on ollut Ruotsissa kielletty vuodesta 1988 asti ja Norjassa vuodesta 2000. Lähtökohta on, että lakimme on saatava pohjoismaiselle tasolle eläinten hyvinvoinnissa.

Hallitus haluaa selonteolla edistää kotimaisen kalan menekkiä. Tämä on kannatettavaa, ja esimerkiksi särjen kulutus on terveydelle ja ympäristölle hyväksi. On silti muistettava, että maailman kalakannat, mukaan lukien Itämeren turska ja luonnonlohikannat ovat vaarantuneet. Kalan kulutuksessa on siirryttävä kestävästi pyydetyn kalan käyttöön ja kalan alkuperästä ja pyynnin kestävyydestä kertovaa jäljitettävyysjärjestelmää on kehitettävä.

Hallituksen selonteossa nostetaan esiin ruokakulttuuri ja ruoan arvostus. Keinona esitetään lasten ja nuorten ruokakasvatusta, "koko koulu kasvattaa " –mallilla, jossa koulun henkilöstö osallistuu ruokakasvatukseen. Yhdessä syöminen onkin yhteisöllinen ja tärkeä hetki. Ruoka on arvokasta ja sen eteen on tehty työtä. Minulla on huoli nuorista, jotka jättävät kouluruoan väliin ja hakevat lähikaupasta välitunnilla karkkia ja sipsiä. Toivottavasti "koko koulu kasvattaa" -mallissa huomioidaan myös ruoan terveellisyys ja kestävyys.

Meille kaikille on merkityksellistä, mitä lapset syövät päivähoidossa ja kouluissa, mitä vanhukset syövät vanhainkodeissa. Lapset ja vanhukset ansaitsevat turvallista, maukasta ja terveellistä ruokaa. Kuntapäättäjillä on iso vastuu varata riittävät määrärahat hyvien hankintojen tekemiseen sekä lähi- ja luomuruuan lisäämiseen. Hankintalakia voi soveltaa painottaen muun muassa tuoreutta ja toimitusaikaa.

Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista. Maaseutua ei voi tuoda. Siksi on niin tärkeää pitää huolta suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

 

Ruokapoliittinen selonteko maa- ja metsätalousministeriön sivulla: http://mmm.fi/ruoka2030

Vihreä Tuuma: http://www.vihreatuuma.fi/selkoa-ruokapoliittisesta-selonteosta/

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com