Vihreä maa: Suomen pelto ja leipä, vihreää maatalouspolitiikkaa

Tiedotteet • 20.03.2015

Kirjoitus Maaseutu- ja erävihreät ry:n vaalilehdessä, Vihreä maa 1/2015

Suomen pelto ja leipä, vihreää maatalouspolitiikkaa

Haluamme turvallista kotimaista ruokaa, kestävää maataloutta ja elinvoimaista maaseutua. Haasteena on, että maatalous on suurelta osin EU:n päätöksenteossa. On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme.

EU:n suuri maatalouspolitiikan uudistus astui voimaan viime vuonna. Maataloutta viherrytetään koko Euroopassa huomioiden sekä luonnon monimuotoisuus että vesistöjen tila. Viherryttämisessä osa tuista on sidottu viherryttämistoimiin. Suomen osalta muutokset eivät ole suuria. Uusia asioita ovat ekologisen alan ylläpitäminen ja se, että suojelutoimia voidaan tarkemmin kohdentaa alueellisesti ja tilakohtaisesti. Neuvonta on saamassa suuremman roolin. Maatalousuudistuksen muita positiivisia asioita ovat olleet nuorille viljelijöille maksettava erityinen tuki sekä tuotantoon sidottu tuki, jossa voidaan kansallisesti maksaa enemmän tukea tuotannon mukaan.

EU:n maatalouspolitiikan uudistus on aiheuttanut myös huolta viljelijöiden toimeentulosta. Viljelijöiden kansallinen tuki on yleisen huonon taloustilanteen vuoksi alentunut ja Venäjän pakotteet ovat kouraisseet etenkin maitotilallisia maidon hinnan laskettua. Eduskunta ja myös EU:n komissio ovat osittain kompensoineet maitotilallisten menetyksiä. Ja yhä isompi osa kuluttajista suosii ostoskorissaan suomalaista. Toivottavaa olisi, että myös kunnat hankinnoissaan asettaisivat lähiruoan ja kotimaisen ruoan etusijalle.

Huolta on aiheuttanut myös uuden järjestelmän valvontojen lisääntyminen. Valvontoja suorittavien ELY-keskusten puutteelliset henkilöstömäärät hidastavat valvontaa ja tukien maksatusta. Vihreiden mielestä luottamus on tärkeää ja turhaa valvontaa ja byrokratiaa tulee karsia. Maksatusten vaiheistus valvontojen välille ja valvontojen muuttaminen riskiperustaiseksi ja niiden harventaminen helpottaisi valvontasumaa ja takaisi rehelliselle viljelijälle työrauhan.

Suomen on jatkossa pidettävä paremmin puoliaan EU:n maatalouspolitiikan neuvotteluissa. Silloin kun Suomi liittyi jäseneksi, neuvottelimme pysyvän kansallisen tuen Pohjois-Suomen maatalouden turvaamiseksi. Etelä-Suomen kansalliset tuet ovat vaiheittain vähentyneet. Huoli kotimaisen ruoan tuotannosta koko maassa on suuri, ja toimia kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan.

Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. Haluamme tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta. Luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät.

Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Siinä lanta, olkijäte yms. mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu, sillä biokaasun syöttötariffituki on toistaiseksi vain suuremmilla biokaasulaitoksilla.

Kestävää maataloutta ei voi olla ilman viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimista. Lisäksi viljelijöiden saama osuus tuotteen hinnasta on saatava isommaksi. Suuret kauppaketjut vievät liian ison siivun ruokaketjun tuotosta. Tarvitaan uusia suoramyynnin väyliä. Kaupunkilaisten suosiotaan kasvattavat ruokaosuuskunnat ovat hyvää kehitystä. Juuri uudistetun kilpailulain tarkoitus on puuttua isojen kauppaketjujen markkina-aseman väärinkäytöksiin.

Ruoassa on kyse myös eläinten oikeuksista. Tuotantoeläinten oloja on parannettava takaamalla enemmän liikkumatilaa, virikkeitä ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Siksi tarvitaan laaja eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Monet kuluttajat toivovat, että ruoka on tuotettu kestävästi. Samat tiukat vaatimukset on asetettava myös tuontituotteille.

Yhtenä uhkana Euroopan maataloudelle on Yhdysvaltain ja EU:n väliset TTIP-vapaakauppaneuvottelut. Vaikka Euroopan maataloudessa on paljon parannettavaa, on se kuitenkin monelta osin paljon kestävämpää kuin Yhdysvalloissa. Vapaakauppa ei saa merkitä sitä, että joutuisimme hyväksymään amerikkalaisen hormoneilla kasvatetun ja kloorilla pestyn lihan tai geenimanipuloidut kasvit.

Suomen osalta EU:n maatalouspolitiikan viherryttäminen ei juuri tuonut uutta, sillä se vastaa meillä jo pitkään voimassa ollutta ympäristötukijärjestelmää. Toisaalta uudistus tarkoittaa sitä, että myös muiden Itämeren valtioiden tulee sisällyttää monet ympäristötoimet maataloustukiinsa, suuri ravinnepäästäjä Puola mukaan lukien.

Johanna Karimäki
kansanedustaja

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com