Tiedepolitiikka haasteiden edessä

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • TEK-lehti • 23.03.2012

Joukko tiedepolitiikasta kiinnostuneita kansanedustajia ja tutkijoita kävi Brysselissä tutustumassa Euroopan tiedepolitiikkaan ja Sveitsin ihmeeseen: Euroopan parhaaseen teknilliseen yliopistoon ETH:hon ja hiukkastutkimuskeskukseen CERN:iin. Uskoni perustutkimuksen ja innovaatiopolitiikan korkean tason tärkeydestä vain vahvistui. Perustutkimus kulkee käsi kädessä innovaatioiden kehittämisen kanssa. Joskus sovellukset syntyvät vuosikymmenten päästä, toisinaan nopeammin. Esimerkiksi tutkijajoukko kehitti CERN:issä säteileviin tiloihin tarkoitetun kauko-ohjattavan robotin ja oli myöhemmin mukana kehittämässä Nokian kommunikaattoria.

ETH:ssa on ylivertainen tutkimusbudjettien taso, joka on kolminkertainen Aalto-yliopistoon nähden. Toinen asia on opetusjärjestelmä, joka ohjaa vain neljänneksen nuorista ylioppilaiksi ja vielä pienemmän osan akateemiselle uralle. Suurin osa nuorista valmistuu ammattikouluista ja he työllistyvät hyvin. Akateemisen prässin läpikäyneet saavat tutkimusprojekteihin vapauden, luottamuksen, suuret tutkijaryhmät ja laiteresurssit. Poissa on Suomen yliopistoja kankeuttavat pitkät ja byrokraattiset tutkimusmäärärahojen hakuprosessit.

Tutustuimme Brysselissä myös Euroopan tiedepolitiikan linjauksiin, uuteen Horizon 2020 ohjelmaan. Tulevaisuudenuskoa luo tavoite satsata 80 miljardia euroa huippututkimukseen ja innovaatioihin, jotka vastaavat aikamme suuriin haasteisiin, kuten energian saantiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon. Myös pienemmille yrityksille kaavaillaan omaa innovaatio-ohjelmaa ja byrokratian keventämistä.

Nokia oli pelastamassa meitä 90-luvun lamasta. Paljon kiitosta voi antaa siitä, että sen aikainen hallitus lisäsi tutkimuspanoksia. Nokia nousi maailman huipulle Tekesin ansiosta ja siksi, että TKK sai tutkimusmäärärahoja. Oikeastaan tutkimus ja tuotekehitys oli ainoa asia, josta ei silloin leikattu. Kun emme ole niin syvässä lamassa kuin silloin, voimme huolehtia yleisestä hyvinvoinnista ja satsata kasvun siemeniin eli tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen.

Eduskunnan Start-up ryhmässä olen saanut tietoa eri vaihtoehdoista kasvuyrittäjyyden tukemiseen. Suomeen sopisi Ruotsin mallin mukainen pääomatappioiden vähennysoikeus verotuksessa. Se kannustaisi riskinottoon reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Tutkimus ja koulutus sekä riskinotto ovat perusta kaikelle hyvinvoinnille. On hyväksyttävä onnistuminen ja on hyväksyttävä epäonnistuminen.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com