Toimenpidealoite: Lämpöpumppujen hankinnan tukien korottaminen

Eduskunta-aloitteet • 30.11.2007

Eduskunnalle

Valtio ohjaa kotitalouksien lämmitysjärjestelmän valintaa sangen heikosti. Ilmastopoliittisesti järkevimpien lämmitysmuotojen tulisi olla hallituksen erityisessä suojelussa. Kaupunkialueilla ja muilla tiheillä taajama-alueilla tämä tarkoittaa etenkin tehokkaasti polttoaineen energiasisältöä hyödyntävää yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa sekä siihen kiinteästi liittyvän kaukolämmön suosimista. Kaikkialla kaukolämpö ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto erityisesti pientalon rakentajalle, ja näillä alueilla asuville tulisi tarjota vaihtoehtoja, jotka tuottavat olennaisesti alemmat ilmastopäästöt kuin öljy- tai sähkölämmitys.

Maalämmön hyödyntäminen tarjoaa selkeän uusiutuvan energian lähteen käyttömahdollisuuden. Energian käytön kokonaishyötysuhteessa päästään hyviin lukemiin ulkoisena energiapanoksena tarvittavan sähkön osuuden jäädessä kolmasosaan hyväksi saatavasta lämpöenergiasta. Verrattuna esimerkiksi suoraan sähkölämpöön päästöjen alenema on todella merkittävä. Maalämmön seuraus on myös valtakunnan huipputehon tarpeen aleneminen, mikä laskee kustannuksia ja päästöjä maanlaajuisesti erityisesti kovilla pakkasilla. Samalla investointitarve vain muutamia tunteja vuodessa käyviin huipputeholaitoksiin pienenee.

Rakennusten osuus Suomen ilmastopäästöistä on n. 30 %, eikä riitä, että puututaan uudisrakentamisen osalta päästötasoon, vaan myös olemassa olevan rakennuskannan hiilidioksidipäästöjä on kyettävä laskemaan. Nykyinen energiatuki tarjoaa liian alhaisen tukitason lämmitysjärjestelmää vaihtaville asukkaille. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ranska tukee maalämpöön vaihtavia talouksia 50 %:n osuudella.

Suomessa tarjottu tuki on luonteeltaan harkinnanvarainen, eikä lämmitystapaansa pohtiva asukas voi laskea sen varaan, mikä investointituki tulee olemaan. Harkinnanvaraisuus olisi saatava poistettua järjestelmästä, jotta investointia koskevat laskelmat olisivat varmalla pohjalla. Tukien parantaminen olisi kuitenkin edullinen ja tehokas tapa Suomelle täyttää ilmastopoliittisia velvoitteitaan. Järjestelmät ovat luonteeltaan sellaisia, että ne soveltuvat yhtä hyvin uudisrakennuksiin kuin vanhoihinkin rakennuksiin niiden nykyisestä lämmitystavasta riippumatta.

Yksi tapa tukea lämmitysvalintaa olisi kotitalousvähennyksen ulottaminen koskemaan maalämmön hyödyntämisen vaatimia asennustöitä, jotka ovat huomattava osa kokonaiskustannuksista. Sama rakenne voi toimia myös muissa vähäpäästöisissä lämmitysratkaisuissa, kuten apulämmönlähteenä käytettävien varaavien takkojen tekemisessä. Tukien pitäisi olla selkeitä, helposti ymmärrettäviä ja järkevissä rajoissa automaattisia.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nykyistä tehokkaampien ja selkeämpien lämmitysmuodon valintaa koskevien tuki- ja ohjauskeinojen käyttöönottamiseksi. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota vähäpäästöisten kauko- ja maalämmön aseman parantamiseen ja niiden valinnan edessä olevien taloudellisten esteiden poistamiseen. Valittavien tuki- ja ohjauskeinojen tulee olla tehokkaita ja lämmittäjän kannalta ennakoitavissa olevia.


Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2007

Johanna Karimäki /vihr

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com