Työttömyys on kipeä ongelma

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Länsiväylä • 20.08.2006

Länsiväylän puheenvuoropalsta

Työelämä on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikaan yhä vaativammaksi, tuottavuutta ja tuloksellisuutta painottavaksi. Tästä huolimatta työttömyystilastot eivät ole kaunistuneet. Niillä, joilla on töitä, on töitä liikaakin. Silti liki 8 prosentin työttömyys on kestämätön tilanne hyvinvointivaltiossa. Se aiheuttaa pahoinvointia, alkoholismia, äärimmäistä köyhyyttä. Usein kärsijöinä ovat lapset. Tutkimusten mukaan työssä käyvä liikkuu enemmän kuin työtön ja on fyysisesti terveempi. Palkkatyö ei rasita psyykeä niin paljon kuin turhautunut toimettomuus. 

Vakavia ongelmia ovat nuorten työttömyys, akateeminen työttömyys ja pätkätyöt. Nuoriso oireilee pahaa oloaan. Ammattitutkinto tai akateeminen tutkinto eivät ole suora väylä työelämään, kuten oli vielä 80-luvulla. Piilotyöttömyys ilmenee jatkuvana opiskeluna. Pätkätyöt ovat erityinen ongelma hoito- ja opetusaloilla. Se on epäinhimillistä niin työntekijöille kuin hoitoa tarvitsevillekin. Valtio ja kunnat voivat osallistua työllistämiseen ihan konkreettisesti. Esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköityessä virkoja ei pitäisi lopettaa, vaan työllistää nuorta sukupolvea. Eikä palvelualoja tulisi tehokkuuden nimissä kurjistaa. Vanhusten, lapset ja kaikki apua tarvitsevat ansaitsevat hyvät palvelut. 

Työtä tarjoavia yrityksiä on liian vähän. Tilastojen mukaan keskisuuret yritykset ovat kaikkein parhaimpia työllistäjiä ja niitä pitäisi olla enemmän. Pieniä yrityksiä on paljon, mutta usein ne työllistävät vain yhden henkilön. Tämäkin on kannatettavaa, sillä usein perustetaan pieniä palvelualan yrityksiä. Suurissa yrityksissä robotit hoitavat tuotantolinjoja ja tietokoneet valvovat prosesseja, joten suhteellisesti ottaen ne työllistävät vähemmän kuin keskisuuret yritykset. Yritysten määrä on jatkuvasti vähentynyt, kun toiminta on joko lakkautettu tai siirretty ulkomaille. Terve yrityselämä kaipaa kumppanuutta. Isot yritykset tarvitsevat alihankkijoiksi keskisuuria yrityksiä, joiden vähäinen määrä johtaa siihen, että isotkin uhkaavat lähteä sinne missä markkinarakenne on suotuisampi. Tuotekehittely on vielä toistaiseksi jäänyt Suomeen, mutta senkin siirtäminen tuotannon yhteyteen pois Suomesta on viime aikojen kehityssuunta. 

Innovaatioiden lisäksi pitäisi tukea myös olemassa olevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Markkinat kyllä synnyttävät työpaikat. Huomiota pitäisi kiinnittää mm. perheyritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamiseen. Perintöverosta luopumista voisi vakavasti harkita. Se on useimmiten kohtuuton niin leskelle kuin rintaperillisillekin. Korvaavat verorahat voisi kerätä kiristämällä kerskakulutuksen verotusta, mikä on myös satsaus kasvihuoneilmiön hillitsemisen. 

Uudistettu energiapolitiikka tarjoaisi kasvutilaa innovaatioille ja olisi myös piristysruiske työllisyydelle. Se on lisäksi välttämätöntä kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi. Bioenergian tuottoa tulisi edistää verohelpotuksin. Laadukkaiden suomalaisten elintarvikkeiden tuottaminen kannattaa ja niiden markkinointia pitäisi sitkeästi jatkaa. On ekologisesti kestämätön ajatus, että ruoka kuljetettaisiin tänne tuhansien kilometrien päästä. Pohjoisessa on mahdollisuus viljellä puhtaasti luomutuotteita. 

Hyvinvointivaltiossa pidetään huolta heikoista, myös niistä, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtä. Pelkkä huolehtiminen ja rahallinen tuki vain eivät riitä. Työttömien joukossa on paljon niitä, jotka haluaisivat työtä. Hyvä työpaikka parantaa elämän laatua. Sen mukana seuraa taloudellinen turvallisuus, työyhteisö ja sen henkilösuhteet. Se, että työttömät ja työmarkkinat eivät kohtaa, on haaste, johon on tartuttava. 

Johanna Karimäki
kaupunginvaltuutettu (vihr) 

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com