Uusilla valtuutetuilla riittää virtaa

Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Länsiväylä • 22.06.2005

Länsiväylän Puheenvuoropalsta

Uutena valtuutettuna olen nähnyt aitiopaikalta vauhdikasta menoa Espoossa: kehittämistä, edelläkävijyyttä, innovaatioita, konsulttiselvityksiä. Moni valtuutettu on ilmaissut huolensa valtuuston kaventuneesta vallasta. 

Espoo-strategia on se työkalu, jolla valtuusto ohjaa ja seuraa toimintaa ja palvelutuotantoa. Se on paksu teos, joka vilisee numeroituja alakohtia. Valtuutetut pääsevät viilamaan palvelustrategian lauseita liiankin perusteellisesti. Konkreettinen palvelujen järjestäminen jää sitten virkamiesten kontolle ja valtuusto seuraa, että strategiassa mainitut lauseet toteutuvat. 

Tähän perustuu myös kouluverkkoselvityksen salamyhkäinen toteuttaminen. Se perustuu valtuuston hyväksymään strategialauseeseen: vuonna 2007 on oppilaskohtaisten kustannusten oltava vuoden 2003 tasolla. Säästämisen nimissä valmisteltua kouluverkkoselvitystä ei ole tuotu valtuustoon asti, mutta asiasta on keskusteltu valtavasti julkisuudessa. 

Jokainen koulu koetaan tärkeäksi ja lapsiahan Espoossa riittää. Asukkaat ovat havahtuneet puolustamaan lähikouluja ja lähikirjastoja. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin perustarpeita. Siksi olisikin olennaisempaa miettiä muita kohteita säästää, vähentää investointeja, luopua asukkaiden vastustamista tiehankkeista, hillitä kaupungin toimialojen kehittämistä konsulttipalveluin, luopua kalliiksi tulevista kumppanuushankkeista. 

Nyt on aika keskittyä ihmiseen, espoolaiseen asukkaaseen. Hän haluaa lapsilleen tutun ja turvallisen lähikoulun sekä kaiken ikäisten kohtauspaikkana lähikirjaston. 

Uudet mielenkiintoiset ja mieltä kuohuttavat keskusteluaiheet saatiin kaatopaikoista. Turvesuon vanhan kaatopaikan tulevaisuutta pohdittiin kaupunginhallituksessa. Kun eilen kuljin tällä kauniilla kesäkukkia kasvavalla niityllä, mielessäni toivoin, että demokratia voittaa. Haluan, että asukkaat saavat säilyttää kaistaleen aluetta virkistyskäytössä, kuten kaupunginhallitus lausunnossaan edellytti. Kaavoitusta ei pitäisi tehdä vain golf-yrittäjän intressien pohjalta. 

Entäpä sitten Ämmässuo? Se on paisunut valtavasti ja kerännyt miltei koko Etelä-Suomen jätteet. Jäteongelma vaatii ratkaisun, kaatopaikka ei voi jatkuvasti kasvaa. Mikäli ongelma ratkaistaan jätteenpoltolla, olisi kestävän kehityksen nimissä tehostettava jätteen syntypaikkalajittelua. Prosessi uuden kaatopaikan perustamiseksi muualle pääkaupunkiseudulle pitäisi jo käynnistää. 

Kaupunkisuunnittelu on tuottanut asemakaavoja ja osayleiskaavoja. Yksi Espoon kuningashankkeista on Suurpelto. Uuden ajan asumis-, oppimis- ja teknologiapainotteinen kaupunginosa rakennetaan tyhjästä, vanhaan peltoon Kehä II :sen kupeeseen. Hanke ei toivottavasti vie kaupungin rahoja, koska sen rahoitus toimii tase-yksikkönä, jossa perustamis- ja rakentamiskustannukset saadaan mm. maanmyyntituloista. 

Toinen suuri hanke on Kehä I:sen kattaminen Tapiolan kohdalla, liikenteen vieminen tunneliin ja uuden asutus- ja työpaikka-alueen pystyttäminen. Hanke voi olla Tapiolan elinvoimaisuutta lisäävä ja siksi paikallaan. Yksi heikko lenkki tässä kaavassa on, joka pitäisi ripeästi korjata: tunnelin suuaukot tulevat vain 30 metrin päähän Itärannan asutuksesta. Tällainen saaste- ja meluyhtälö ei yksinkertaisesti toimi. 

Yleiskaavan käsittelyssä on juuri alkanut uusi kierros ja saadusta palautteesta huomaa, kuinka tärkeää ihmiselle on yhteys luontoon. Lähimetsät ja arvokkaat kulttuuriympäristöt halutaan säilyttää. Vaikka jokaisen toivomuksen peräänkuuluttama viheralue säästettäisiin, Espoon väestönkasvutavoitteet toteutuisivat silti riittävän hyvin. 

Seuraavaksi suunnitellaan ensi vuodelle strategiaa. Millä sen saisi selkeäksi ja toimivaksi, kun virkamiestyönä tuotu esitys näyttää paljolti vanhan kopiolta? Ensimmäinen tehtävä lienee karsia strategiasta niin paljon pois lauseita kuin mahdollista. Itse asian ydin on oltava kristallinkirkas, valtuutettujen tulee ensi sijassa tietää, mistä päättävät. 

Uskon, että asioihin voi vaikuttaa. Voidaan löytää parempia ratkaisuja yhteisin ponnistuksin. Tahtoa ja intoa valtuutetuilla on riittämiin, siksi katson luottavaisena tulevaisuuteen. 

Johanna Karimäki 

Kirjoittaja on uusi kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (vihr). 

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com