Vammaisissa nuorissa valtava potentiaali, työllistymisen esteet korviemme välissä
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • 18.03.2019
Vamlas.fi -netissä julkaistu blogi
Vammaisten ihmisten työllisyystilanne on Suomessa häpeällisen heikko: heitä on työelämässä huomattavasti vähemmän kuin muualla, kansanedustaja ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän pj Johanna Karimäki toteaa.
Keski-Euroopassa kehitysvammaisia työntekijöitä näkee muun muassa kahviloissa; Suomessa tämä on hyvin harvinaista. Meillä kehitysvammaiset ihmiset tekevät työtä tyypillisesti päivätoiminnassa ilman palkkaa ja työhön liittyviä sosiaalietuuksia, kuten eläkekertymää. Periaatteessa päivätoiminnan tarjoama mielekäs tekeminen ja mahdollisuus muiden tapaamiseen on jo sinällään tärkeää monille vammaisille ihmisille. Ei kuitenkaan ole oikein, ettei työstä makseta palkkaa edes silloin, kun se tuottaa hyödyllistä tulosta. Päivätoiminnan kehittäminen onkin tulevalla eduskuntakaudella tärkeää.
Hyviäkin esimerkkejä vammaisten ihmisten työllisyyden parantamiseksi löytyy. Yksi näistä on Vantaan kaupungin toimintamalli, josta muu Suomi voisi ottaa oppia. Vammaisille ja osatyökykyisille on räätälöity heille sopivaa työtä kaupungilla, ja myös yritysten kanssa on tehty hyvää yhteistyötä nuorten työllistämiseksi.
Toinen esimerkki löytyy eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä Vamytista: otimme kehitysvammaisia nuoria TET-harjoitteluun eduskuntaan. Työelämään tutustumisjaksolle saimme asiantuntevia neuvoja Kehitysvammaliitolta. Tästä viikosta jäi erittäin lämpimät muistot. Omien TET-harjoittelijoiden kanssa ideoimme hallitukselle kirjallisen kysymyksen vammaisten ihmisten koulutuksesta. Yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautumiseen on toinen tärkeä tehtävä seuraavalla eduskuntakaudella.
Ison asennemuutoksen paikka
Osatyökykyisten työllisyyttä edistäisi merkittävästi mahdollisuus työn ja sosiaaliturvan yhdistämiseen. Työnteon pitäisi olla mahdollista myös työkyvyttömyyseläkkeen saajille esimerkiksi eläkettä ja palkkaa lineaarisesti yhdistämällä. Toisaalta moni vammainen ihminen on sataprosenttisen työkykyinen, joten työllistymisen esteet ovat korviemme välissä.
Työantajat tuntevat huonosti valtiolta saatavaa tukea, jonka avulla työolot voidaan mukauttaa esteettömiksi. Osallistuin muutama vuosi sitten vapaaehtoisena Invalidiliiton "Palkkaa taitoa" -projektiin. Soitimme läpi yrityksiä ja kerroimme osaavista nuorista, joissa oli muun muassa taitava ohjelmoija sekä pyörätuolissa istuva graafikko. Monelle vammaiselle nuorelle kynnys löytää ensimmäinen työpaikka on todella suuri. Siksi kannustan kuntia ja valtiota tarjoamaan vammaisille nuorille esimerkiksi kesätöitä.
YK:n vammaisten oikeuksien sopimus astui voimaan kesäkuussa 2016. Sen mukaan inhimillinen hyvä elämä kuuluu jokaiselle. Toimivat arjen palvelut, esteetön ympäristö, esteetön joukkoliikenne, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, mahdollisuus kouluttautua ja harrastaa. Kaikki nämä YK:n sopimuksen turvaamat perusoikeudet edistävät mahdollisuutta myös työntekoon – mutta toteutuvat vielä tänään liian vaillinaisesti. Työtä paremman ja yhdenvertaisemman maailman puolesta siis riittää.
Johanna Karimäki, kansanedustaja (vihr), eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän (Vamyt) pj
Blogi netissä
