Vihreiden ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa, aiheena innovaatiopoliittinen selonteko

Puheet • 15.10.2008

Arvoisa herra puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että innovaatiopolitiikkaa tarkastellaan, sillä innovaatioiden hyödyntäminen on kansantaloudelle elintärkeää.

Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle on hyviä perusteluja, miksi innovaatiojärjestelmää tarvitaan. Ilmiöt ja muutoksen tarpeet on todettu, mutta konkreettisia esityksiä ei juuri ollut, vaan selonteossa osoitetaan jatkotyön suuntaviivat.

Innovaatioympäristön muutoksen ajureina on globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen. Globaalissa maailmassa teollinen valmistus, tieto ja osaaminen sijoittuvat sinne, missä niiden toimintaympäristö on edullisin. Me emme pysty kilpailemaan massatuotannosta halpatuotantomaiden kanssa. Sen sijaan meidän on jatkuvasti kehitettävä uutta, löydettävä uusia Nokioita. Vahvoja osaamisaloja meillä on mm biotekniikka ja ilmastonmuutoksen torjunta. Saisimme maaseudun ja metsäteollisuuden jaloilleen uusilla innovaatioilla ja hajautetuilla energiantuotannolla. Esimerkiksi teollisuuden, maaseudun ja yhdyskuntien jätteistä on mahdollista valmistaa uuden sukupolven biopolttoaineita. Myös biokaasulaitokset ja tuulivoimalat, aaltovoima ja aurinkoenergiakin kehittyvät jatkuvasti. Sähkön varastointitekniikat, kuten erilaiset akkujärjestelmät kehittyvät. Näillä markkinoilla Suomella on kaikki edellytykset olla vahva, edelläkävijä. Into, innostus ja oivallus ovat ne valtit, joilla pieni maa menestyy.

Globalisaatio on periaatteessa hyvä asia, se on nostanut monta kehittyvää maata hyvinvoivaksi. Toisaalta pelkästään markkinavoimien ehdoille ei pidä heittäytyä, meidän on vaadittava globaaleilta markkinoilta reiluutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Kestävän kehityksen suunta on tulevaisuuden kannalta elinehto. Sternin mukaan ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinavirhe, jonka korjaaminen synnyttää sekä voittajia että häviäjiä. Se on tulevaisuuden suuri tarina. Rajoitetaan saastuttamista ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat toisiin.

Vaikka uudet teknologiat kehittyvät jatkuvasti, on hyvä muistaa, että tekniikka on vain väline. Hienoistakaan tekniikoista ei ole hyötyä, jos niitä ei oteta käyttöön. Keksintöjen kaupallistaminen, osaamisen markkinointi ja kasvuyrittäjyys ovat avainasemassa. Selonteossa mainitaan erityisesti tieto- viestintä-, bio- ja nanoteknologiat. Tähän listaan on hyvä lisätä myös perustutkimus. Perustutkimuksen kautta todetut luonnonilmiöt ja niiden matemaattinen lainalaisuus on kaikkien merkittävien keksintöjen perusta. Perustutkimuksen hedelmät ovat toisinaan poimittavissa vasta vuosikymmenten päästä.

Julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen ja väestön ikääntyminen on innovaatiopolitiikan suurimpia haasteita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa haasteena ovat asiakaslähtöiset, yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö- ja toimintamallit ja prosessit sekä näitä tukevat sähköiset palvelut. Tärkeää on asiakkaan osallistuminen ja aktivointi sekä uudentyyppisten verkostomaisten palvelumallien kehittäminen.

Esimerkkinä voi olla sähköiset palvelut, jotka helpottavat vanhusta selviämään kotonaan. Tärkeää on muistaa kuitenkin, ettei sosiaalialalla tuottavuutta voi nostaa samassa mittakaavassa kuin muussa tuotannossa. Kone tai sähköiset yhteydet eivät korvaa ihmistä, ihmisen kosketusta ja kohtaamista, mistä palveluissa monesti on kyse.

Selonteossa esitetään, että luodaan valtion tulosohjaukseen ja kuntien valtionosuusjärjestelmään selkeät kannusteet julkisen sektorin innovaatiotoiminnalle. Se on hyvä lähtökohta ja tärkeää on myös viedä Paras -hankeen uudistukset läpi. Kuntien parhaista innovaatiokäytännöistä olisi syytä kerätä tietopankki, joka pohjautuisi kokemuksiin. Näin parhaat ideat tallentuvat, leviävät ja jalostuvat.

Innovaatiopolitiikan edistämisen keinoiksi kiinnitetään huomioita koulutus, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Selonteossa esitetään korkeakoulupolitiikan uudistukset osana strategiaa. Tavoitteena tulee olla laadun parantaminen, ei vain karsiminen. Tarvitaan yliopistojen rahoituspohjan uudistamista, mutta julkisella rahoituksella tulee jatkossakin huolehtia niistä humanistisista aloista, sekä taiteesta ja perustutkimuksesta, joilla ei ole edellytyksiä saada ulkopuolista rahoitusta.

Erittäin positiivinen uudistus on tutkijanuran neliportainen malli ja se, että tutkijakoulutuksessa otettaisiin huomioon työelämän kannalta keskeiset taidot. Toinen seikka tutkijantyön arvostuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on palkkaus. Tutkijoille on saatava aikaa ja resursseja tutkia, ei pieniä pätkiä nälkäpalkalla.

Selonteossa huomioidaan myös ammatillisen koulutuksen rooli innovaatiojärjestelmässä. Työntekijöillä on arvokasta tietoa ja heitä on syytä kuunnella kehittämisprosessien yhteydessä. Nykyään moni ei tyydy yhteen työuraan, vaan paikkoja ja työtehtäviä vaihdetaan. Tämä on kansakunnan vahvuus, kun osaaminen ja tieto kiertävät. Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus kuuluu innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Kaikki keinot ovat tarpeen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja työelämän laadun kehittäminen on oleellinen osa hyvinvointia.

Suomen yrittäjäaktiivisuutta pitäisi nostaa, tukea pieniä yrityksiä kasvamaan, auttaa keksijöitä kaupallistamaan ja patentoimaan keksintönsä. Julkista rahoitusta riskien hallintaan tulee kehittää ja lisätä.

Tärkeää on olla myös vahvasti mukana EU:n tutkimuksen kehittäjinä sekä pitää hyvät verkostot muihin maihin. Jotta voimme houkutella tänne parhaita osaajia, ei ole järkevää kerätä lukukausimaksuja kolmannen maiden opiskelijoilta. Maahanmuutto työvoimapulan helpottajana on yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle.

Menestyksemme perustuu pitkälti tasa-arvoiseen ja monipuoliseen koulutusjärjestelmään, jota vihreät pitävät jatkossakin erittäin tärkeänä. Vahva osaamisperustamme on saanut tunnettuutta Pisa-testeissä. Me vihreät painotamme lasten ja nuorten tasa-arvoista peruskoulua sekä harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. Toisen asteen oppilaitoksissa voisi olla enemmän mahdollisuuksia syventyä kieliin, luoviin taideaineisiin tai luonnontieteisiin. Markkinointia ja kaupallisia aineita tulisi opettaa kaikille, sillä osaamisen hyödyntäminen on kaiken perusta.

Tärkeää on, että koulussa opittaisiin, mistä tieto hankitaan ja opiskelussa lisättäisiin ryhmien tiimityötä. Tärkeää on ryhmässä jäsenten keskinäinen arvostus. Koulussa pitää päästä eroon kiusaamisesta. Usein juuri herkät, lahjakkaat ja hiukan poikkeavat lapset joutuvat kiusatuiksi. Koulussa viihtymiseen tulee panostaa, oppiminen on parasta silloin kun se on kivaa. Laman seurauksena hiipunut kerhotoiminta on palautettava. Myös korkeakouluissa voisi korvata passiivista luennoilla istumista aktiivisella eri alojen opiskelijoiden välisillä tiimitöillä.

Suomen perinteisiä vahvoja teollisuuden aloja ovat metsäteollisuus, metalliteollisuus ja informaatioteknologia, joihin on syytä edelleen kiinnittää huomiota. Metsäteollisuudessa on käynnissä muutosprosessi, sillä etelässä kasvaa sellupuuta paljon nopeammin kuin täällä Suomessa. Suomen vahvuus tulevaisuudessa on metsäteollisuuden uusissa tuotteissa ja vaihtoehtoisissa metsänhoitomenetelmissä. Erirakenteisella kasvatuksella saadaan hyvää ja vahvaa puuta, joka soveltuu puurakentamiseen ja muihin puutuotteisiin. Tällaisessa metsässä on useita eri puita, erikokoisia lehti- ja havupuita ja se tuottaa omistajalleen jatkuvan tasaisen tuoton. Tämä on yksi esimerkki pohjoisen metsien vahvuudesta, toinen on uudet tuotteet, kuten lääkkeet ja biomuovit sekä biopolttoaineet. Nanoteknologiakin tarjoaa uusia lupauksia, esimerkiksi Ruotsissa on kehitetty nanorakenteinen erittäin luja, repeämätön paperi. Lisäksi tulevaisuudessa matkailun arvo nousee ja puhtaan, villin luonnon säilyttäminen ja suojelu on perusteltua.

Ympäristöasioiden hyvään hoitoon liittyvät haasteet ovat globaalisti valtavat. Ympäristöteknologian tarve ja kysyntä kasvaa vauhdilla, ja sen mukana tarve niihin liittyviin innovaatioihin. Ympäristötoimiala leikkaa läpi useista muista teollisuuden aloista, joten vahvuus siinä heijastuu monelle alalle.

ICT-sektori on toimialana merkittävä, ja tarvitsee jatkuvaa innovaatiotoimintaa pysyäkseen toimivana. Suomen putoaminen nopeimmin kehittyvien tietoyhteiskuntien joukosta on hälyttävä kehityssuunta, joka on pysäytettävä.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä pitää selonteon laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa korostavaa linjaa hyvänä ja perusteltuna. Tässä selonteossa on tunnustettu innovatiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, mutta sanasta käytäntöön on vielä matkaa.

Luovuutta tarvitaan. Innovaatiotoiminta syntyy usein kaupungeissa, joissa on eri historian kerrostumia, joissa on kauniisti vanhentunutta ympäristöä mutta myös uutta modernia ympäristöä. Jossa on luontoarvoja, kulttuuria, museoita, taidetta, teatteria, tanssia, musiikkia mutta myös hyvät palvelut asumiseen ja ruokaan.

Mutta toisaalta innovaatioita voi syntyä myös kaukana kasvukeskuksista sijaitsevissa yhteisöissä, joissa oman elämäntapansa valinneet elävät. Innovaatioita ei voi rajoittaa, niitä syntyy myös käytännön työssä ja tuotantolaitoksissa.

Ongelma onkin innovaation tuotteistaminen ja markkinointi. Tässä auttaa varsinainen innovaatiopolitiikka. Synnytetään polkuja ja yhteyksiä ja kanavia, jotta tuote tai palvelu saadaan kaupaksi. Paras lähtökohta on tuotteella, jolle on todellista tarvetta tai palvelulla, jolle on todellinen tilaus olemassa. Aikaa ei ole hukattavissa, vaan innovaatioihin on tartuttava heti.