Viitteen vaalilehti: Tieteellinen tieto, tutkimus ja päätöksenteko

Tiedotteet • 25.03.2015

Kirjoitus Tieteen ja teknologian Vihreät ry:n (Viitteen) vaalilehdessä

Tieteellinen tieto, tutkimus ja päätöksenteko

Tieteessä etsitään ratkaisuja, argumentoidaan ja tarjotaan eri näkökulmia. Yhtä totuutta ei aina ole. Tiede elää ajassa ja on jatkuvassa murroksessa. Silti juuri tiede vie asioita eteenpäin. Korkeatasoista tutkimusta ja opetusta varten tarvitaan resursseja, aikaa sekä hyvää yhteistyötä tieteentekijöiden kanssa. Toisin sanoen tarvitaan riittävää rahoitusta, luottamusta ja tieteen vapautta.

Soveltavassa tutkimuksessa tähdätään uusiin innovaatioihin. Myös perustutkimuksesta on kuitenkin huolehdittava. Perustutkimuksessa tehdyt havainnot ovat kehityksen primus motoreita. Ilman kemiallisten ja fysikaalisten ilmiöiden sekä matemaattisten lainalaisuuksien tuntemusta ei olisi tieto- ja kodinkoneita. Kiinnostava esimerkki on myös laktoositon maito, jonka prosessoiminen perustuu heratutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Toinen esimerkki on Nokian kommunikaattori, jota kehitti joukko entisiä tutkijoita, jotka olivat rakentaneet robotteja CERNin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa.

Eduskunnassa säädetään lakeja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Lakien pohjaksi tarvitaan tutkimusta elämän koko kirjosta. Usein kehitys on niin huimaa, että lainsäädäntö laahaa perässä. Esimerkiksi tietoyhteiskuntakaari, iso tietoyhteiskuntaa määrittävä lakipaketti, oli jo valmistuttuaan vanhentunut. Ollakseen mahdollisimman ajan tasalla lainsäädäntö vaatii taustalleen tutkimusta – laajaa, objektiivista ja ajantasaista.

Tutkimuksella on merkitystä sekä päätöksenteossa että Suomen talouden kasvussa , innovaatioissa ja vientimahdollisuuksissa. Valitettavasti tutkimusrahoitusta on kuitenkin vähennetty ja valtiollisten tutkimuslaitosten määrärahoja supistettu. Suomen Akatemiaan on luotu uusi tutkimusohjelma, joka jakaa kilpailtua rahaa tutkimukseen, jota maan hallitus kokee tarvitsevansa. Se on hyödyllistä, mutta toisaalta muutos on vähentänyt määrärahoja muulta tutkimukselta. Tilausselvitystöissä ei myöskään aina ole läsnä tieteen vapaus löytää epämieluisiakin totuuksia.

Tieteellinen tutkimustyö on tärkeä muistaa myös eduskunnassa. Tutkijat ovat suosittuja asiantuntijoita valiokuntakäsittelyissä. Juuri valiokuntakäsittelyissä toisinaan korostuu jopa ristiriitaiset ja vastakkaiset näkemykset eri tutkijoiden välillä. Kuulemisessa onkin tärkeää, että kuultavien joukko on mahdollisimman laaja, jotta päättäjät saavat monipuolisia näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Ja loppujen lopuksi, päätöksenteossa ohjaa myös päättäjän oma arvomaailma ja sydän. Se onkin demokratian vahvuus. Kaikkea ei voi rationaalisesti päättää ainoastaan tieteellisillä tai taloudellisilla faktoilla.

Suomen uusi ilmastolaki tuo uuden elementin tutkimustyön käyttämiseen päätöksenteossa. Laki edistää kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Ilmastolain myötä alan parhaista asiantuntijoista koostuva kansallinen ilmastopaneeli saa jatkoa.  Tämä tieteellinen asiantuntijaelin turvaa ilmastopolitiikassa tarvittavan tieteellisen tiedon saannin. Politiikassa on löydettävä tehokkaimmat, kestävimmät ja toisaalta myös edullisimmat keinot hillitä ilmastonmuutosta.

Johanna Karimäki

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com