Budjettipuhe liikennepolitiikasta: biokaasuautoilu, Uudenmaan raideliikennehankkeet
Puheet • 19.12.2018
Arvoisa puhemies,
Kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden täyttäminen edellyttää Suomelta päästöjen merkittävää vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat varoittaneet, että ilmaston lämpeneminen on ryöstäytymäisillään hallinnasta peruuttamattomasti. Jään sulaminen, meren lämpeneminen ja merivirtojen muutokset lisäävät lämpenemistä entisestään.
Yhtenä keskeisenä keinona muutoin vääjäämättömän kehityksen estämiseksi on ilmastotutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön raju vähennys. Kuluttajat kokevat suurta huolta siitä, millaiseksi maapallon ilmasto on muuttumassa ja haluavat vaikuttaa huolestuttavaan kehitykseen vähentämällä omia päästöjään.
Ilmastoystävällisiksi mielletyt sähkö- ja hybridiautot ovat monille kuluttajille nykyään liian kalliita, mutta biokaasua käyttövoimana käyttävän auton hankinta on varsin edullinen ekoteko. Myös hallitus tukee nestemäisiä polttoaineita käyttävien autojen konversiota kaasuautoiksi.
Silti vähäpäästöisten kaasuautojen omistajia rangaistaan korkealla käyttövoimaverolla, joka on merkittävästi suurempi kuin bensiiniä polttoaineena käyttövoimana käyttävien autojen autovero. Kaasuautojen käyttövoimaveroa tulee nopeasti pienentää, jotta se olisi oleellisesti lähempänä autoveron tasoa. Pyrkimyksenä tulee olla, että biokaasuautojen käyttövoimavero poistuisi kokonaan.
Hallituksen tulee toimia biokaasun käytön edistämiseksi myös siten, että yhä useampi kuluttaja valitsee tankatessaan maakaasun sijasta biokaasun. Tällä hetkellä fossiilinen maakaasu on edullisempaa kuin uusiutuva energianlähde biokaasu.
Arvoisa puhemies,
Hallituspuolueet ovat jakaneet liikenteen joululahjarahat tiehankkeisiin. Mielestäni tämä yli 25 miljoonan euron lisäpotti on jaettu alueellisesti epätasa-arvoisesti. Uudellamaalla rahoitusta on saanut vain yksi hanke, riista-aita välille Vihti-Kirkkonummi Turku-Helsinki moottoritiellä. Se parantaa liikenteen turvallisuutta ja tarpeita on enemmänkin.
Uudenmaan alueen kevyen liikenteen hankkeiden rahoitus on ollut pitkään riittämätön. Hankkeita on olennaisesti nopeutettava monivuotisen teemapaketin kautta. Se parantaisi työ- ja koulumatkojen turvallisuutta sekä lisäisi arjen hyötyliikuntaa.
Rataverkkomme kunto rapistuu, sillä rautateillä on miljardin euron korjausvelka. Muun muassa turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaarensa päässä, mistä aiheutuu junaliikenteen myöhästymisiä.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta liikenne on saatava paremmin raiteille. Uudellamaalla tarvitaan raiteita länteen, itään ja pääkaupunkiseudulle. Rantaradalle Karjaalle tarvitaan kunnostusta sekä kaksoisraiteita. Hankkeen ensimmäinen vaihe on Espoon kaupunkirata. Myös Porvoon suuntaan kaivataan lähijunaliikennettä, itäisen rantaradan suunnittelu on aloitettava pikimmiten. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistys on tärkeä hanke myös teollisuuden kuljetusten ja viennin kannalta. Näiden hankkeiden edistäminen jää tulevalle kaudelle.
Hallituksen budjetissa sen sijaan on rahoitus Länsi-metron jatkolle, Raide-Jokeri pikaraitiotielle, tunnin junan suunnitteluun Turkuun ja pääradan nopeuttamisen suunnittelun aloitusraha. Tunnin juna Turkuun tuo lähijunaliikenneyhteyden myös Lohjaan, mikä on tärkeä ja odotettu uudistus. Karjaan suuntaan Helsingistä menevään Rantarataan on myös ehdottoman tärkeä panostaa. Sillä tämä liikenneyhteys on länsi-uusmaalaisille asukkaille tärkeä. Yhteys on hyvin vilkkaassa arjen työmatka- ja koululiikenteen käytössä.
