Budjettipuheenvuoro eduskunnassa

Puheet • 15.09.2010

Arvoisa puhemies,

Veropolitiikka, jossa polttoaineverotus kiristyy ja muuttuu päästöperusteiseksi, on oikea suunta. Verouudistus sai budjettiriihen jälkeen kuitenkin huomattavaa kritiikkiä julkisuudessa, ja hyvä, että hallituksella oli rohkeutta korjata pahimmat puutteet, kun maakaasun verotusta kevennettiin. Se vähentää sitä uhkaa, että maakaasua korvattaisiin pahemmin saastuttavalla kivihiilellä. Toisaalta liikenteen osalta on vielä tarkasteltava, riittääkö huojennus Pääkaupunkiseudun maakaasulla kulkeville linja-autoille. Turpeen osalta on hyvä, että verotus tulee, mutta se on aivan liian alhainen.

Yhdyn biologien huoleen suoluonnon monimuotoisuudesta. Koskemattomat luonnonvaraiset suot on jätettävä rauhaan. Luonnonsuojeluliitto on perustellusti vaatinut 100 miljoonaa euroa lisäystä luonnonsuojeluun. Myös metsien suojelua edistävä Metso-ohjelma tarvitsee enemmän rahaa. Leikkaus luontopalveluista on kestämätön tässä budjettiesityksessä, mikä tulee eduskunnan käsittelyssä korjata.

Kannatan lämpimästi takuueläkettä, joka on pienimpien eläkkeiden kuoppakorotus. Myös lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin. Kun näihin lapsiperheille keskeisiin etuuksiin saadaan jatkuva tasokorotus, vähennetään lapsiperheköyhyyttä.

Mutta yksi keskeinen tuki jäi vaille indeksiin sidontaa: opintotuki. Opiskelijoiden tulotaso laski dramaattisen alas, kun opintotukeen ei tehty 15 vuoteen korotusta. Lopulta vuonna 2007 tehtiin 15 prosentin tasokorotus opintotukeen. Sitä ei ole varaa menettää. Kyse on nuorten ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Kyse on siitä, että voi keskittyä täysipäiväisesti opintoihin. Opintotuen sitominen indeksiin takaa jatkuvat tasokorotukset ja on siksi tarpeen. Opiskelevien vanhempien ja heidän lastensa tueksi tarvitaan myös huoltajakorotus opintotukeen.
Opiskelevat lapsiperheet ovat pääsääntöisesti köyhiä, mutta on paljon muitakin köyhiä perheitä, yksinhuoltajaperheitä ja perheitä, joissa on pienet työtulot, työttömyyttä ja pätkätöitä. On selvää, että lasten eriarvoistumisen kierteen katkaisemiseksi tarvitaan enemmän tukea. Yksi keskeinen asia on työttömyysturvan tarveharkinnan poisto eli sen henkilökohtaisuus, jolloin puolison tulot eivät vähennä peruspäivärahaa. Se auttaa keskeisesti monia köyhiä perheitä selviämään arjessa.

Arvoisa puhemies,

Raideliikenteen tukeminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uudenmaan lähijunat ovat tärkeitä työmatkaliikenteelle eikä junavuoroja saa karsia, päinvastoin, niitä tarvitaan lisää. Karjaalle meneviä Y-vuoroja tarvitaan lisää, Mäntsälässä pysähtyviä Z-vuoroja ei saa karsia. Uusimaa on merkittävä elinkeino- ja talousalue, ihmisten asuinalue, jossa liikutaan paljon ja vilkkaasti. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteellä kulkevat isot ihmisjoukot, ja vielä enemmän väkeä pitäisi houkutella käyttäjiksi. Tarvitaan enemmän Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipputukea. Tällä hetkellä valtion tuki kattaa vain 2 prosenttia kustannuksista.

Kestävä kansantalous pohjautuu työhön, yrittäjyyteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Työn tekemistä ja teettämistä pitää helpottaa ja saastuttamisen verotusta kiristää. Tuotteiden pitää olla ekologisesti tuotettuja ja tuotannon eettisesti kestävällä pohjalla. Tuotteiden hyvästä maineesta kannattaa huolehtia, jotta ostaja voi valita turvallisesti kotimaisen tuotteen. Kannattaa seurata aktiivisesti muuta maailmaa. Kansainvälinen vuorovaikutus ja ulkomaiden tuntemus varmistavat kilpailukykymme säilymisen.

Nykyinen valtion velkaantumisen tahti hirvittää. Valtionvelkaa otetaan 8,8 miljardia lisää, jolloin velka nousee 85 miljardiin ollen 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuudesosa tästä budjetista on velkaa. Se on kestämätön tie. Jo senkin vuoksi meidän on saatava koko Suomi töihin ja tehtävä asioita paremmin ja tehokkaammin.

Valtionhallinnon tietojärjestelmien ja kuntien tietojärjestelmien suuri lukumäärä ja kirjavuus on yksi iso haaste tuottavuudelle. Järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomia, ja se näkyy työntekijöiden kuormittumisena, asiakkaiden pompotteluna ja tehottomuutena. Nyt on budjetoitu 20 miljoonaa järjestelmien yhteensovittamiseen. Tämä on kansallisesti erittäin iso ja tärkeä haaste, jota pitää vauhdittaa.

Arvoisa puhemies,

Meillä ei ole varaa rahallisesti eikä inhimillisesti syrjäyttää yhtään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että on oltava toimivat välityömarkkinat niille, joille nykymaailma on liian monimutkainen ja haastava. Esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö olisi uudistettava sellaiseksi, että sosiaalinen työllistäminen olisi helpompi ja houkuttelevampi vaihtoehto.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com