Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • Helsinki Times • 01.12.2007
Helsinki Times -kolumni
Väestökehitys muuttaa Suomen ikärakennetta, kun 40-luvulla syntyneet suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeinta koko Euroopassa. Meillä on valtava uudistumisen haaste, kun työtätekevien ikäluokka pienenee ja ikääntymisen tuomat palvelujen järjestämistarpeet lisääntyvät. Jo nyt meillä on pulaa vanhusten hoitajista.
Maahanmuuttoon on suhtauduttava entistä positiivisemmin, sillä työperäinen maahanmuutto on meille voimavara. Se rikastuttaa elämäämme ja kulttuuria, mutta alkaa olla myös välttämätöntä hyvinvoinnin kannalta. Maahanmuuttajien tarpeet on huomioitava hyvin. Avainasemassa ovat kansainväliset koulut, yhteisöllinen toiminta ja kotouttaminen
Maahanmuutto ei yksin ratkaise lisääntyvää palveluiden tarvetta. Koulutuspolitiikassa on kiinnitettävä huomiota kohtaanto-ongelmaan. Toisaalta on rakennetyöttömyyttä, vaikka monella alalla on työvoimapula. Ammatillinen koulutus nousee uuteen arvostukseen ja nopeita väyliä työelämään on kehitettävä. Palkkauksen lisäksi on syytä korjata muita hoitoalaan liittyviä epäkohtia. Työn raskaus on seurausta tekijöiden puutteesta ja jatkuva pätkätyökierre saa työntekijän tuntemaan, ettei hänen panostaan arvosteta. On erittäin lyhytnäköistä käyttää määräaikaisia työsuhteita, joista seuraa työntekijälle epävarmuutta.
Painopistettä on siirrettävä pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta nopeaan työllistämiseen avoimille työmarkkinoille. Työntekijän itsensä kannalta on parempi saada pysyvä työpaikka, jonka työpanos on oleellinen yhteiskunnan kannalta. Valtion määrärahoja pitää keskittää yhä enemmän matalapalkkatukeen ja oppisopimuskoulutukseen. Työllisyyspolitiikan uudistamiseen liittyy olennaisesti sosiaaliturvan uudistaminen. Punainen lanka tässä on se, että kaikki työnteko olisi kannattavaa. Työttömän olisi kannattavaa ottaa vastaan pienikin lyhytkestoinen tai osa-aikainen työ, josta saadut tienestit aina lisäisivät toimeentuloa. Tämä olisi työttömälle myös väylä päästä kiinni työelämään. On lisäksi hyvä muistaa, että pienyrityksissä on valtava työllistämispotentiaali. Siksi pienyrittäjyyttä on tuettava enemmän ja yrittämistä vaikeuttavaa byrokratiaa kevennettävä. Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen on oleellinen, sillä pienyrittäjälle työllistäminen on vielä kovin suuri riski.
Talous kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, samoin kulutus. Monella alalla on ollut paineita saada parempaa palkkaa. Tämä syksy tullaan muistamaan lukuisista lakkouhista ja poikkeuksellisen korkeista palkankorotuksista. Inflaatio saattaa kiihtyä. Kaiken tämän keskellä on olennaista julkisen talouden kestävyyden turvaaminen.
Itse mietin, onko meidän pakko sopeutua jatkuvasti kiihtyvään kulutuksen kasvuun. Ympäristön tilakaan ei kestä sitä loputtomiin. Bruttokansantuotteen kasvu lisää onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen, mutta Suomessa tuo raja ylitettiin jo 70-luvulla. Lisäkulutus ei enää tuo lisäonnea. Ehkä olisi jo syytä painaa jarrua, hillitä kulutusta ja materian käyttöä, tyytyä vähempään. Meillä on vain tämä yksi Maapallo, jonka resurssit ovat rajalliset.
Johanna Karimäki,
kansanedustaja (vihr.)
