Kierrätysaloitepuhe
Puheet • 17.10.2005
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
On totta, että vastuu jätehuollosta on siirretty YTV:lle. Me täällä Espoossa olemme kuitenkin YTV:n osakkaita ja asiakkaita. Mielestäni on tavoiteltavaa, että me voimme vaikuttaa päätösten linjauksiin. Ämmäsuon ongelmat: raskas liikenne ja hajut ovat espoolaisten osana, joten on vähintäänkin kohtuullista, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että jätteen syntypaikkalajittelua tehostetaan huomattavasti. Minä pidin aloitteeseen saamaani vastausta hyvänä, siinä on hyvä ote. On erittäin tärkeää, että vastauksessa korostetaan, että Espoon kaupunginhallitus voi ja haluaa vaikuttaa YTV:n suunnittelemaan keräyspisteverkostoon. Kun asia tulee ajankohtaiseksi, toivoisin, että asiasta voitaisiin käydä lähetekeskustelua myös täällä valtuustossa. Näinhän me olemme tehneet HUSinkin suhteen.
Kierrätyspisteiden määrä, laatu ja sijainti eivät vastaa asukkaiden toiveita ja odotuksia. YTV:n teettämässä kyselyssä puolet vastaajista koki ongelmaksi eri jätteiden keräyspisteiden hajasijoituksen. Jotta jätteiden syntypaikkalajittelua saadaan tehostettua, tarvitaan suunnitelmallisuutta ja loogisuutta keräyspisteverkoston kehittämiseen: pitäisi tehdä koko pääkaupunkiseudun kattava kierrätysstrategia. Kierrättäminen pitäisi tehdä asukkaalle mahdollisimman helpoksi. Kierrätyspiste ei saisi mielestäni olla sekainen sotku erilaisia pönttöjä, joissa kerätään satunnaisesti eri kierrätysmateriaaleja. Pisteet pitäisi suunnitella yhteneviksi loogisen standardijärjestelmän mukaan. Niiden pitää olla siistejä ja yleisesti tunnistettavia keräyspisteitä.
EU:n kaatopaikkadirektiivi asettaa yhdyskuntajätteen hyötykäytölle 70 prosentin hyötykäyttötavoitteen. Vaihtoehtoja hyötykäyttöön on biojätteen kompostoinnin lisääminen, kierrätyksen lisääminen ja jätteen poltto. Jätteen massapoltto ei ratkaise jäteongelmaa, vaan ongelmallinen jäte muuttuu ongelmatuhkaksi, joka saattaa sisältää supermyrkkyjä. Siksi olisi erittäin tärkeää tietää ja hallita mitä poltetaan. Tähän pystytään, mikäli poltetaan erilliskerättyä energiajätettä, joita ovat mm. muoviset ja pahviset pakkausjätteet sekä puujäte. Parempi vaihtoehto kuin massapoltto on Tekesin kehittämä suomalainen jätteenkäsittelymalli. Siinä kotitalouksien esilajittelemasta jätteestä kierrätetään materiaalina niin paljon kuin mahdollista. Vasta tämän jälkeen jäljelle jäävästä aineksesta valmistetaan jätepolttoainetta, joka hyödynnetään energiana joko polttamalla tai kaasuttamalla.
Kierrätys on jo nyt kannattavaa liiketoimintaa. Vuonna 2002 Suomeen tuotiin jätettä lähes miljoona tonnia. Suurin osa tästä oli metalliromua. Tällä hetkellä metallituotteissa on jo noin 40 prosenttia kierrätettyä materiaalia. Myös käytettyjä nestekartonkipakkauksia tuodaan Suomeen teollisuuden raaka-aineeksi. Vaikka nestekartonkipakkauksia on kerätty Suomessa jo yli 10 vuotta, kotimaassa kerätty aines ei yksin riitä teollisuuden tarpeisiin.
Maailmalta on viimeisen 3-4 vuoden aikana saatu hälyttäviä merkkejä ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Maailman laajin ikirouta-alue Länsi-Siperiassa ja napajäätiköt ovat alkaneet sulaa. Olemme ohittaneet kriittisen pisteen, jossa ilmastonmuutos etenee kiihtyvällä vauhdilla. Koko maapallon väestö on velvollinen osallistumaan talkoisiin, joissa hillitään kasvihuoneilmiötä. Myös me täällä Espoossa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pienistä puroista syntyy iso joki. Mielestäni Espoo, joka on edelläkävijä monessa asiassa, voisi olla edelläkävijä kestävän kehityksen toteuttajana.
