Kirjallinen kysymys: Metsähallituksen tuottotavoite ja luonnonmetsien hakkuut
Eduskunta-aloitteet • 28.01.2015
Metsähallituksen tuottotavoite ja luonnonmetsien hakkuut
Eduskunnan puhemiehelle
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä. Sen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, noin kolmannes maamme pinta-alasta. Sen tehtävänä on hoitaa ja käyttää näitä alueita niin, että ne hyödyttäisivät suomalaista yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin.
Metsähallituksen Luontopalvelujen tehtävänä on hoitaa luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion maita, kuten kansallispuistoja, ja tuottaa niille retkeilypalveluja. Luontopalvelut vastaa myös useiden merkittävien uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan ja maakotkan, suojelusta.
Metsähallituksen liiketoiminnan tulosalueisiin kuuluu metsätalous, joka tuottaa noin 85 prosenttia Metsähallituksen tuloista. Viime aikoina liian korkeat tuottovaatimukset ovat johtaneet törmäyskurssille luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. Metsähallituksen kohtuuttoman suuri tulostavoite johtaa niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin huonoon lopputulokseen.
Luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia, mikä on vakava uhka maapallon tulevaisuudelle. Etelä-Suomen metsäluonnosta alle 2 prosenttia on suojeltua. Vaikka Suomessa on runsaasti metsiä, niiden monimuotoisuus on heikentynyt ja heikkenee edelleen. Monia luonnontilaisista metsistä riippuvaisia lajeja uhkaa häviäminen muun muassa Metsähallituksen harjoittaman intensiivisen metsätalouden vuoksi.
Myös kansalaismielipide vastustaa monimuotoisten vanhojen metsien hakkuita. Metsähallitus juuri keskeytti Keuruulla alkaneet avohakkuut sen jälkeen, kun luonnonsuojelusta oli syntynyt kiistaa. Tämä osoittaa, että liian suuri tulostavoite voi johtaa suojelun arvoisten metsien hakkuisiin. Valtion metsissä hakataan Metso-suojeluohjelman kriteerit täyttäviä kohteita. Pitäisi riittää, että pitäydytään talousmetsissä metsätalouden osalta.
On syytä myös muistaa, että metsien virkistyskäytön ja matkailun tuottamat hyödyt kansantaloudelle ovat huomattavat. Metsähallitus on itse arvioinut, että jokainen kansallispuistoihin sijoitettu euro tuo 10 euroa takaisin. Lisäksi luonnossa liikkuminen edistää kansanterveyttä sekä parantaa kuntoa ja henkistä hyvinvointia. Luonnon on todettu ehkäisevän jopa astmaa ja allergioita.
Nyt kun Keuruun metsien hakkuu on pysäytetty, uusi metsäluontoa uhkaava hanke on käynnistynyt Itä-Uudellamaalla. Metsähallitus suunnittelee tekevänsä erirakenteisen metsän hakkuuta 33 hehtaarin alueella Latokartanon palstalla Lapinjärvellä, Luonnonvarakeskuksen (Luke, entinen Metsäntutkimuslaitos) tutkimusmetsästä. Tutkimusmetsän keskellä on parinkymmenen hehtaarin suojeltu Ilveskallion alue.
Alueella on paljon Etelä-Suomessa ainutlaatuista metsäluontoa, satoja hehtaareita luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä vanhoja kuusikoita, pieniä luonnontilaisia suonlämpäreitä ja arvokkaita kallioalueita. Aluetta tuhottiin jo vuonna 2011, jolloin siellä tehtiin kymmenen hehtaarin avohakkuu. Luonnonvarakeskuksen mukaan hakkuiden yksi keskeisimmistä syistä on kirjanpainajatoukan torjunta, mutta harvennus ja pienaukkohakkuu voivat pahentaa tilannetta. Kirjanpainajatoukat viihtyvät valoisissa paikoissa.
Metsähallituksen tulostavoitetta tulee pienentää, jotta valtion metsiä voidaan hyödyntää muuhunkin kuin puuntuotantoon. Vuotuisen tuottotavoitteen korostaminen on lisäksi lyhytnäköistä, kun suojelulla voi saada pitempään ja ekologisesti kestävämpää taloudellista hyötyä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus tekee, jotta Metsähallitus rajujen hakkuiden sijaan suojelisi arvometsiä ja
mitä hallitus tekee Metsähallituksen tuottotavoitteen kohtuullistamiseksi?
Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015
Johanna Karimäki /vihr
