Lähetepuhe eduskunnassa, aiheena ensimmäinen vuoden 2009 lisätalousarvioesitys eli elvytysbudjetti

Puheet • 12.02.2009

Arvoisa puhemies,

Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio on elvytyspaketti, jossa luodaan työtä niille aloille, jotka ovat eniten kärsineet finanssikriisistä ja talouden heikkenemisestä. Vientiä tuetaan, samoin yrittäjyyttä yritysneuvonnalla ja rahoittamalla terveellä pohjalla olevia yrityksiä pahimman yli. Tutkimukseen ja innovaatioihin panostetaan. Paketti on sopivan kokoinen ja oikea-aikainen. Meillä on varaa jatkaa elvytystä tarpeen niin vaatiessa, ja jatkossa on parannettava erityisesti kuntataloutta. On lisättävä kuntien valtionosuuksia, jotta kunnat voivat hyvin huolehtia peruspalveluistaan. Koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. On aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta nuorille sekä oppisopimuskoulutusta myös korkeasti koulutetuille. Muutosturvaa sovelletaan myös lomautetuille. Tämä on mahdollisuus vastata työmarkkinoilla pitkään vaivanneeseen kohtaanto-ongelmaan, mahdollisuus satsata niihin aloihin, joissa on työvoimapulaa.

Koulutuspolitiikassa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen torjunnan työmarkkinoille tuoma rakennemuutos. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat kasvavia aloja.

Metsäteollisuuden ahdinkoa helpottamaan tarvittaisiin uusien tuotteiden t&k-ohjelma, ja samalla on edistettävä ympäristöystävällisempien metsänhoitomenetelmien läpilyöntiä.

Ilmastopolitiikan tavoitteet on niin ikään huomioitu. Satsauksia laitetaan uusiutuvan energian hankkeisiin ja energiatehokkuuteen. Rahaa saadaan myös ympäristötöihin ja öljyntorjunta-alukseen.

Rakennusalalle luodaan työtä rahoittamalla koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksia. Vuokra-asuntotuotantoa tuetaan, samoin taloyhtiöiden remontteja.

Perusradanpitoon ja perustienpitoon budjetoidaan lisää. Perustienpidon momenttiin kuuluvat myös kevyen liikenteen väylät, joita tulisi erityisesti painottaa. Niiden rakentaminen on tehokasta elvytystä ja edistää terveyttä. Tiepiireissä on monista hankkeista valmiita suunnitelmia, joten ne saadaan päätöksen ja rahoituksen jälkeen nopeasti liikkeelle. Kaikkein eniten enemmän tai vähemmän toteutuskypsiä hankkeita on Uudenmaan tiepiirin hankekorissa, peräti 330.

Lopuksi vielä muutama huomio työnantajien kelamaksun poistosta, joka aiheuttaa miljardin loven perusturvaan. Positiivista on se, että se vahvistaa kuntataloutta 248 miljoonalla vuosittain, mutta silti hanke on kallis saatavaan työllisyyshyötyyn nähden. Se on tukea työnantajille, muttei varsinaisesti synnytä työpaikkoja. Ainoa kestävä ratkaisu on kattaa vaje ympäristöveroja korottamalla. Siitäkin huolimatta perusturvaan tarvitaan heikompiosaisille vielä enemmän kuin tuo miljardi, ja tässä tavoitteessa vielä riittää työsarkaa.