Lähetepuhe eduskunnassa, aiheena vuoden 2008 talousarvioesitys
Puheet • 19.09.2007
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden budjettia voidaan pitää Suomen ensimmäisenä ilmastobudjettina, mutta niin on oltavakin, sillä ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin tänä päivänä kohtaama uhka, jonka torjumiseen meidän on suhtauduttava kunnianhimoisesti. Hallitusohjelmassa on sitouduttu tähän tavoitteeseen, mistä myös ensi vuoden budjetti on osoituksena. Sinivihreä hallitus on ottanut tärkeät ensimmäiset askeleet kohti ympäristön kuormittamiseen perustuvaa verotusjärjestelmää, vihreää verouudistusta. Verotuksen painopistettä on myös jatkossa siirrettävä entistä enemmän työn verotuksesta ympäristön kuormittamisen verottamiseen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että energiaveroja korotetaan 300 miljoonaa euroa.
Jotkin toimenpiteet ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa koen kuitenkin riittämättömiksi. Satsaukset Itämeren suojeluun ja joukkoliikenteen kehittämiseen ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Olen myös huolestunut korkeakouluille sekä köyhille lapsiperheille suunnatun rahoituksen riittämättömyydestä.
Arvoisa puhemies,
Joka kesä saamme huomata Itämeren huolestuttavan tilanteen. Itämeri on maailman saastunein meri, mistä liian helposti langetamme vastuun muille toimijoille. Vastuun pakoilu ja toisten syytteleminen ei Itämeren tilannetta kohenna, vaan Suomen on rohkeasti tehtävä oma osuutensa Itämeren kuormittamisen vähentämiseksi. Tässä merkittävä rooli on maataloudella, jonka piirissä on muutettava maataloustukien perusteita entistä enemmän ympäristönäkökohtia painottavaan suuntaan. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen maataloustukien jakoperusteissa ei ole tähän mennessä ollut riittävää. Tehokkaimmat toimet Itämeren suojelemiseksi Suomessa löytyvät nimenomaan maatalouden piiristä, missä on osoitettava aiempaa merkittävämpää poliittista johtajuutta todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Olenkin erityisen ilahtunut maatalouden vesiensuojeluprojektin aloittamisesta Itämeren tilan kohentamiseksi. Itämeren suojelun tehostamiseksi on varattava riittävät resurssit ennen kaikkea vesistöjen valuma-alueilla olevien viljelysten suojavyöhykkeiden perustamiseen.
Globalisaatio asettaa myös suomalaisen korkeakoulupolitiikan uusien haasteiden eteen. Suomen on kyettävä reagoimaan muutoksiin, mistä niin sanotun huippuyliopiston perustaminen on yksi esimerkki. Olen huolissani siihen suunnatun rahoituksen riittävyydestä. Lähdettäessä toteuttamaan yliopistojen yhdistämistä yhdeksi uudeksi huippuyliopistoksi on ensiarvoisen tärkeää turvata riittävät toimintaedellytykset hankkeen läpiviemiseksi. Huippuyliopiston perustaminen ei saa myöskään viedä resursseja muiden yliopistojen perustoimintaedellytyksiltä; nämä sen sijaan tarvitsevat nyt luvassa olevaa suurempia satsauksia. Yliopistot on vihdoin vapautettava niitä vuosia rasittaneesta resurssipulasta, joka on johtanut muun muassa jatkuvasti heikkenevään opettaja-opiskelija-suhteeseen. Yliopistojen toimintamenoihin budjetoitu 20 miljoonaa euroa on mielestäni riittämätön.
Arvoisa puhemies,
Sinivihreä hallitus toteuttaa opiskelijaliikkeen vuosikausia ajaman tavoitteen korottamalla opiskelijoiden opintorahaa. Tämä on hyvä ja välttämätön korotus. Myös opiskelijoiden tulorajoja korotetaan. Enemmän kuitenkin pitäisi tehdä erityisesti opiskelevien lapsiperheiden aseman parantamiseksi, sillä ne ovat erityisen tukalassa taloudellisessa asemassa. Perheen perustaminen jo opiskeluaikana vaatii nykyisellään liian suuria taloudellisia uhrauksia. Valtion on tultava vastaan ja tuettava entistä merkittävämmin opiskelun ja perheen perustamisen yhteensovittamista.
Suomessa on köyhiä lapsiperheitä enemmän nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Yhteiskuntamme eriarvoistumiselle on saatava loppu kohentamalla erityisesti köyhien lapsiperheiden asemaa. Heikoin tilanne on yksinhuoltajilla ja monilapsisilla perheillä, mikä johtuu ennen kaikkea vähimmäisetuuksien tason jälkeenjääneisyydestä. Lasten luokkayhteiskuntaa on torjuttava entistä päättäväisemmin toimin, jolloin nyt tehtävät korotukset esimerkiksi lapsilisiin eivät saa jäädä hallituskauden ainoiksi toimenpiteiksi.
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää muutoksia nykyiseen elämäntapaamme. Liikenteen päästöt ovat vastuussa viidesosasta Suomen kasvihuonepäästöistä, joten liikenteen päästöjä vähentämällä voimme saavuttaa tuloksia ilmastonsuojelussa. Joukkoliikenteestä on tehtävä aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle, ja tähän on hyvät edellytykset Pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamista ja joukkoliikenteen käytön lisääntymistä on tuettava kaikin tavoin. Valtion päätös tukea Pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeita on erittäin tärkeä. Länsimetro ja Kehärata ovat keskeisiä hankkeita rakennettaessa entistä kattavampaa, uusia käyttäjäryhmiä houkuttelevaa Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Myös suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on osoitus sinivihreän hallituksen todellisesta halusta vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, joskin olisin mielelläni nähnyt sen alkavan aikaisemmin.
Arvoisa puhemies,
Pidän erittäin tärkeänä vastuullista talouspolitiikkaa, ja valtionvelan lyhentäminen 2 miljardilla on merkittävä asia. Se tuottaa hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Esittämäni menonlisäykset on syytä kattaa korottamalla ympäristöveroja sekä alkoholiverotusta enemmän kuin talousarvioesityksessä. Myös tupakkaveroa voisi korottaa. Kaiken kaikkiaan budjetti on kuitenkin hyvä ja huolehtiva. Siinä satsataan syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyteen. Siinä katsotaan tulevaisuuteen.
