Perhepolitiikassa lapsen etu on tärkein
Lehdissä julkaistut kirjoitukset • HS • 01.03.2006
Suomalainen yhteiskunta voisi olla lapsimyönteisempi, tässä on meille kasvun paikka. Lapsia syntyy vähän ja moni lapsi voi pahoin. Nuorena ei kannata tehdä lapsia: ei opiskelijana eikä pätkätöiden lomassa. Tämä kehitys on ollut vallalla liian pitkään. Nyt olemme havahtumassa räjähtävään eläkepommiin. Valitettavasti ikäjakaumapyramidin vääristymä ei kovin nopeasti suoristu, mutta muutos on aloitettava heti.
Nykyinen opiskelutahti sekä opiskelijoita syrjivät perhetuet eivät kannusta synnyttämään nuorena. Joitain on pielessä, kun vauvaa hoitava nuori äiti saa puolet vähemmän tukea kuin työtön. Suomalainen perhepolitiikka on epäoikeudenmukainen. 1990-luvulta alkoi kehitys, jossa tulonsiirrot perhepolitiikkaan pienenivät, mutta päivähoitojärjestelmään on panostettu lisää. Silloin tehty maksu-uudistus tuki koulutettuja, työssä käyviä vähälapsisia perheitä, jotka vievät lapsensa päivähoitoon. Sen sijaan kotona lapsiaan hoitavien monilapsisten perheiden tuet vähenivät. Lapsen hoitaminen kotona pitäisi olla vanhemmille vaihtoehto eli yhteiskunnan tukea lasten kotihoitoon pitää huomattavasti parantaa.
Tarvitaan muutosta, tarvitaan lisää lapsia ja lasten on voitava paremmin. Lapset tarvitsevat vähemmän roinaa, enemmän aikaa ja huolenpitoa. Työelämä pitäisi järjestää sellaiseksi, että pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus lyhennettyyn työpäivään. Tämä olisi mahdollista mm. Kela-korvauksella. Lasten hyvinvointi on pitkällä tähtäimellä koko kansan etu.
Toisaalta lasten saanti lykkääntyy tai jää kokonaan työelämän vaatimusten vuoksi. Nuoret naiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa työmarkkinoilla. Mahdollisesta raskaudesta aiheutuu noin 10 000 euron kulut työnantajalle, jonka on riskittömämpää palkata miehiä kuin naisia. Tämä jos mikä on epäkohta, joka pitäisi muuttaa. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset pitää jakaa tasan kaikkien työnantajien kesken. Tämä voidaan toteuttaa helposti korottamalla kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,3 prosentilla. Nykyinen hallitus on luvannut tasoittaa vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia mies- ja naisvaltaisten alojen kesken, mutta asia ei ole edennyt toivotulla tavalla. Sosiaali- ja terveysministeri Haatainen keskeytti työryhmän työn, sillä se ei määräaikaan mennessä saanut sopua aikaan. On käsittämätöntä, ettei tahtoa ole riittänyt korjata tätä epäkohtaa, joka vaikuttaa maamme syntyvyyslukuihin.
Tänä päivänä lapset ovat iltapäivisin useita tunteja itsekseen, mikä lisää syrjäytymisen vaaraa. Internet sekä väkivaltaiset tietokone- ja konsolipelit kiinnostavat lapsia yhä enemmän lisäten henkistä pahoinvointia. Myös liikunnan puute vaivaa koululaisia. Siksi tarvitaan enemmän yhteisöllisyyttä, iltapäivätoimintaa lapsille ja varhaisnuorille. Lasten harrastuksia voitaisiin nykyistä enemmän järjestää sekä kouluissa osana iltapäivätoimintaa että asukaspuistoissa. Tämä vaatii yhteiskunnalta panostusta ja asennemuutoksia, mutta mikä voisi loppujen lopuksi olla tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi?
Johanna Karimäki,
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Espoo
