Puhe eduskunnassa, aiheena Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka

Puheet • 12.03.2008

Arvoisa puhemies,

EU:n komissio on määrittänyt Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mikä on meille varsin realistinen ja hyvä tavoite. Nykyisin uusiutuva energia kattaa neljäsosan energiastamme. Yli puolet tästä syntyy massa- ja paperiteollisuuden sivutuotteena, ja myös vesivoiman osuus on suuri.

Jossain määrin voimme lisätä puunkäyttöä. Puupelleteillä on hyvin pieni päästökerroin, ja niillä on hyvä korvata öljyn ja kivihiilen käyttöä sekä suoraa sähkölämmitystä. Maaseudulla voimme lisätä haketta polttavia pienvoimaloita. Haketustuki, investointituet ja pienyrittäjyyden tukeminen ovat tässä avaintoimia.

Vesivoimaa ei voi enää kestävällä tavalla lisätä, sillä viimeiset vapaat kosket on säilytettävä. Sen sijaan nykyisten laitosten tehoja voi nostaa uudella tekniikalla. Jossain määrin voimme hyödyntää peltobioenergiaa, kunhan ei synny oleellista haittaa ravinnontuotannolle.

Mielestäni on järkevää, että uusiutuvan energian lisäys toteutetaan usealla eri energianlähteellä. Eniten potentiaalia näkisin näissä kolmessa: tuulivoima, lämpöpumppujen lisäys ja biokaasu. Biokaasua voidaan tuottaa biomassoista, kuten yhdyskuntajätteet ja maatalouden lietteet. Hallitusohjelmassa luvattua biokaasun syöttötariffia odotetaan jo kovasti. Kun tariffi saadaan valmistelusta käytäntöön, voi tulla investointiryntäys. Biokaasulaitokset toimivat tehokkaimmin sähköä ja lämpöä tuottavina yhdistelmälaitoksina, joten sijoittelussa on syytä huomioida, että tuotetulle lämpöenergialle löytyy käyttäjiä.

Suomessa on valtavasti potentiaalia tuulivoimassa, ja parhaimmat kohteet löytyvät, kun tuuliatlaksen päivitys valmistuu. Nyt Suomen sähköstä vain 0,2 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla, mikä on todella vähän verrattuna muuhun Eurooppaan. Vihreät haluavat kolmikymmenkertaistaa Suomen tuulivoiman. Tuulivoimalle on saatava syöttötariffi, sillä se on kiistatta päästötön energianlähde.

Myös aurinkoenergialla on mahdollisuuksia Suomessa. Kerääjät ovat kehittyneet. Esimerkiksi Kiinassa valmistetaan uudenlaisia, tyhjiöeristettyyn putkeen pakattuja, ohutkalvoisia aurinkopaneeleja, jotka ovat halpoja ja tehokkaita.

Päätös lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa on kaikin puolin win-win-tilanne. Saamme jalansijaa voimakkaasti kasvavilla markkinoilla, työllisyys paranee, maaseutu säilyy elinvoimaisena ja ympäristö voittaa.

Energiansäästö ja energiatehokkuus on kuitenkin kaikkein tärkeintä. Säästämällä energiaa, kuten suosimalla matalaenergian rakentamista, energiansäästölamppuja, säästämällä teollisuuden energiaa taajuusmuuntajilla, helpotamme oleellisesti Suomelle asetetun uusiutuvan energian lisäystavoitteen toteuttamista.

Arvoisa puhemies,

Haluaisin nostaa esille biopolttoainekysymyksen. EU edellyttää liikennepolttoaineissa siirtymistä 10 prosentin osuuteen biopolttoaineissa. Tähän liittyy ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden osalta ympäristönsuojeluongelmia ja välillisesti myös elintarvikkeiden hinnannousua. Etelästä tuotettu palmuöljy tuhoaa sademetsiä, kun öljyplantaaseille raivataan tilaa. Siinä häviää valtava määrä luonnon monimuotoisuutta. Hiilinieluina toimivien sademetsien hävittäminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Siksi panostaminen toisen sukupolven biopolttoaineisiin on ensiarvoisen tärkeää. Toisen sukupolven biopolttoaineita valmistuu jätteistä. Esimerkiksi Uudessakaupungissa toimiva laitos valmistaa polttoainetta kalanperkeistä.

Lisäksi näkisin erittäin hyvänä ratkaisuna sen, että satsaisimme siirtymään polttomoottoreista kohti uusia tekniikoita. Oikeastaan ei ole kyse kovin uudesta tekniikasta, sillä sähköllä toimivia laitteita on jo käytetty yli sata vuotta. Liikenteessä on jo hybridejä, ja sähköautotkin vaikuttavat lupaavilta. Sähköautojen tekniikka ei ole erityisen monimutkaista, ja hyvin varaavia ohutkalvoakkuja on mahdollista valmistaa. On erittäin tärkeää, että fossiilisten energianlähteiden käytöstä luovutaan mahdollisimman pian. Miksei tämä koskisi myös autoilua? EU:ssa olisikin erityisesti syytä kiinnittää huomiota tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Tervehdin ilolla EU:n päästökauppauudistusta. Vuodesta 2013 lähtien tulee koko EU:n laajuinen päästökauppaoikeuksien huutokauppa ja päästökatto. Tiettyjä aloja voi olla perusteltua kohdella lempeämmin, kun on kyse kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Kaiken kaikkiaan on hienoa, että EU toimii etunenässä. Muun maailman on otettava meistä mallia ja tultava mukaan talkoisiin.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com