Puhe eduskunnassa, aiheena työsuojelu ja harmaa talous

Puheet • 14.04.2009

Arvoisa puhemies,

Esityksen tavoitteena on tehostaa työsuojeluviranomaisen valvontaa ja yhteistyötä verohallinnon, Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitosten kanssa. Viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa lisätään, jotta harmaan talouden torjuntaan saadaan lisää vahvuutta. Muutos on tärkeä ja olennainen. Työsuojeluviranomaiset voivat tarkastaa yritysten verotietoja, kun tämä lakimuutos astuu voimaan. Eri työpaikoissa kiertävät työsuojeluviranomaiset tekevät havaintoja epäilyttävästä toiminnasta, ja nyt heidän on entistä helpompi vahvistaa epäilyt nopeasti. Lakiesitys myös osaltaan varmistaa sitä, että eläkevakuuttamisessa olevat mahdolliset laiminlyönnit tulevat ilmi ja työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan. Harmaan talouden haitat ovat lisääntyneet muun muassa ulkomaista työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Esityksellä voitaisiin parantaa myös ulkomaalaisen työvoiman työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaa. Harmaa talous tarkoittaa liike- tai yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Kirjanpitoa ei pidetä, ja jos pidetään, myyntilaskuja ei tuoda kirjanpitoon tai toisaalta kirjanpitoon viedään kuittikaupoista saatuja tekaistuja ostolaskuja. Työntekijöiden kanssa ei tehdä kirjallisia työsopimuksia ja palkat maksetaan pimeästi ohi verokortin.

Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja arvioiden mukaan noin 5 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Työntekijät työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa eikä työllä tai palvelulla takuuta.

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Rakennus- ja ravintola-aloja on pidetty tyypillisimpinä harmaan talouden alueena ja myös puukaupassa on havaittu ongelmia. Arvopaperimarkkinoihin ja atk-ympäristöön liittyvät rikokset ovat uusia rikoslajeja.

Harmaan talouden torjunta on hyvin haastavaa, ja sen kitkemiseksi tarvitaan lukuisia toimia. Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Kuitenkaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta, vaikka se toki sitä hillitsee. Käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto voisi olla hyvä keino vähentää harmaata taloutta. Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alvin tilittää valtiolla ostaja eikä myyjä, ja pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.

Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmassa on suunnitelmia vähentää rajusti työsuojelupiirien henkilökuntaa. Pääsääntöisesti työsuojelu riippuu voimakkaasti henkilömäärästä, koska työmuotona ovat tarkastuskäynnit ja työpaikkojen olosuhteiden vertaaminen lainsäädäntöön. Työsuojelun piiriin kuuluu laaja skaala asioita lähtien perinteisistä turvallisuus- ja terveysnäkökohdista, kuten työpaikkojen homeongelmista ja työtavoista, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään. Nyt lisänä olisi tulossa harmaan talouden torjunta, joten on huoli siitä, kuinka työsuojelupiirit selviävät kaikista lakisääteisistä tehtävistään, ellei tuottavuusohjelman vähentämistavoitetta tarkisteta. Tietysti tehostamista voidaan jossain määrin saavuttaa päällekkäisyyksiä karsimalla ja hyödyntämällä tietotekniikan mahdollisuuksia, mutta työsuojeluviranomaisten määrä on kuitenkin hyvin oleellinen tekijä työsuojelun laadussa. Oikeastaan työsuojelun resursseja pitäisi vahvistaa myös vahvistamalla psykologista työsuojelua. Työn psyykkisten piirteiden merkitys sydän- ja verisuonitautien altistajana on todella suuri, ja mielenterveyden, etenkin depression, merkitys työkyvyttömyyseläkkeissä ja sairauspoissaoloissa on valtava. Monesti psyykkisten sairastumisten taustalla ovat työhön liittyvät tekijät.

Nyt käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys on todella perusteltu ja tarpeellinen. Kaikki ne miljardit, jotka menevät harmaan talouden syöveriin ja ohi verottajalta, ovat poissa yhteisestä hyvinvoinnista. Niillä rahoilla saisi aikaan paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi pienten eläkkeiden ja työttömyysetuuksien parantamiseksi sekä köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com