Puhe eduskunnassa, Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (Nrf) täydentävään toimintaan
Puheet • 11.03.2008
Arvoisa puhemies,
Suhtaudun hieman kriittisesti Suomen osallistumiseen Nrf-joukkoihin. Saamieni selvitysten mukaan voin sen kuitenkin hyväksyä niillä reunaehdoilla, jotka on todettu valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle.
Selonteon mukaan Suomen etu Nrf-joukkoihin liittymisessä on se, että se tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden kehittää omaa nopean toiminnan kykyään edelleen. Voimme hyödyntää Naton standardeja, harjoituksia ja sertifiointimekanismeja. Lisäksi Nrf:n tehtäviin kuuluvat evakuointitehtävät, tuki onnettomuustilanteiden seurausten hallinnassa, kriisinhallintatehtävät, mukaan lukien rauhaturvaaminen, terrorismin torjuntaoperaatioiden tukeminen sekä pakotteisiin liittyvät saarto-operaatiot.
Näin ollen mukanaolo Nrf-joukoissa on jokseenkin perusteltua. Oleellista on, ettei Suomelta edellytetä valmiutta ja jokaiseen konfliktiin tai niin sanottuun rotaatioon osallistumisen ehtona on Suomen eduskunnan hyväksyntä.
Tässä salissa on nostettu esiin niitä hankkeita, joihin Nrf-joukot ovat osallistuneet: Katrina-hirmumyrskyn jälkiselvittely, Pakistanin maanjäristysten uhrien auttaminen. Nrf mahdollistaa nopean reagoinnin humanitäärisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin ja luonnonmullistusten uhrien auttamiseen. Kuunnellessani salin debattia olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että osallistuminen on oikea ratkaisu, mutta osallistuminen Nrf-joukkoihin ei saa olla askel kohti Nato-jäsenyyttä. Pikemminkin se on osa Naton rauhankumppanuutta.
Lisäksi näen paljon tärkeämpänä sotilaallisen yhteistyön kehittämisen EU:ssa kuin hakeutumisen Natoon. Meidän on tähdättävä siihen, että Nrf-joukoissa mukanaolo parantaa mahdollisuuksia toimia myös EU:ssa ja YK:ssa.
