Puhe Espoon valtuustossa Kirkkojärven palauttamisesta
Puheet • 20.10.2014
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Kiitos valtuutettu Johanssonille hyvästä aloitteesta ja elävästi Espoon historiaa kuvaavasta puheesta.
Vanhoissa valokuvissa Espoon vanhimman ja arvokkaimman rakennuksen, keskiaikaisen kivikirkon lähettyvillä lainehtii Kirkkojärvi. Vanha Kirkkojärvi menetettiin aikoinaan moottoritien rakentamisen myötä. Kiitos ideasta palauttaa järvi aktiivisille espoolaisille ja Kirkkojärvi takaisin sekä pro Espoonjoki -liikkeille. Asialla on monia hyötyjä alueen imagon ja ulkoilumahdollisuuksien kohenemisena.
Järvi liittyisi Espoonjokeen, joka on ollut Espoon synnylle tärkeä kulkuväylä ja maisematekijä. Pro Espoonjoki ja Kirkkojärvi takaisin –liikkeet ovat esittäneet ehdotuksen järven palauttamisesta Kirkkojärven vanhalle paikalle. Heidän ehdotuksensa perustuu Suomen Ympäristökeskuksen vesirakentamisen asiantuntijoiden selvityksiin. Tätä vaihtoehtoa ei käsitellä muuten ansiokkaassa aloitevastauksessa.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on jo puoltanut aloitteen tyyppistä ajattelua. Lautakunta totesi 15.10.2013, että puisto- ja virkistysyhteyksiä ja -alueita kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. Yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa. Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen.
Lautakunta on siis päättänyt suunnitella Kirkkojärven palauttamisen, mutta se ei ottanut kantaa järven kokoon eikä syvyyteen, jotka määräävät kustannukset. Tärkeää kuitenkin olisi, että järvi ja joki olisivat olemassa myös kesä-aikaan. Tämä vaatii riittävää syvyyttä.
Nykyisin Kirkkojärven alueen ongelmana ovat olleet jatkuvat tulvat ja talojen pihojen vajoaminen. Moottoritietä lienee tarve korottaa tulvien takia jo ehkä lähivuosina. Ainakin itse muistan liki jokakeväiset veden tulvinnat Tarvontielle.
Järvihanke voitaisiin toteuttaa samalla, kun moottoritietä korotetaan ja alueen virkistysreittejä muutenkin toteutetaan. Silloin se voitaisiin hoitaa mahdollisimman järkevin kustannuksin. Voi olla, että tämän tyyppiseen hankkeeseen voi saada myös EU:n ympäristöhankkeille tarkoitettua rahoitusta.
Espoonjoessa elävät uhanalainen meritaimen ja vuollejokisimpukka hyötyisivät veden virtaaman lisääntymisestä. Asiantuntijoiden ehdotuksen mukaan pysyvä järvenpinta edellyttää 1-2 luonnonmukaista pohjapatoa kirkon kulttuurimaisemaan. Samalla muodostuu kaksi solisevaa koskialuetta, joissa voimme seurata taimenten nousua ylävirtaan. Luonnonmukaiset koskipadot kun eivät haittaa kalan nousua.
Olisi hyvä selvittää vaihtoehdot kustannuksineen ja mahdollisine hyötyineen. Hyvin toteutettuna se edistää alueen kiinnostavuutta myös matkailumielessä, kuten Sapokan hieno vesipuisto Kotkassa.
Sapokanlahti oli 80-luvulla pahoin saastunut ja aiheutti hajuhaittoja. Jopa alueen täyttämistä ehdotettiin. Lahti päätettiin kuitenkin puhdistaa perusteellisesti ja saattaa olosuhteet ekologisesti kestävälle tasolle. Lahdesta imuruopattiin pohjamutaa. Patorakenteella veden alkuperäistä pintaa nostettiin kolmisenkymmentä senttimetriä.
Sapokan vesipuiston rakentaminen alkoi vuonna 1990 ja se valmistui neljä vuotta myöhemmin kaikkien ikäryhmien käyttämäksi keitaaksi. Nyt puisto on kaupunkilaisille ylpeyden aihe. Sapokan vesipuisto on valmistumisestaan asti ollut merkittävä matkailukohde, joka vetää puoleensa matkailijoiden lisäksi puutarha-alan ammattilaisia ja harrastajia.
Meillä Espoossa Kirkkojärven palauttamien liittyy juurevaan historiaan ja sisältää paljon hyviä mahdollisuuksia.
Esitänkin valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
Valtuusto toivoo, että Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.10.2013 linjauksen mukaisesti. Valtuusto pitää tärkeänä, että Kirkkojärven pinnan pysyvää nostamista selvitetään samassa yhteydessä kun Uudenmaan ELY-keskus suunnittelee Espoonjoen tulvasuojelua ja Turunväylän korottamista.
(Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti)
