Valtuustokysymys: Kattopesuissa käytetyt kemikaalit ja niiden ympäristövaikutukset
Valtuustoaloitteet • 18.05.2026
Kattojen pesu on yleinen huoltotoimenpide, jolla pidennetään vesikatteen käyttöikää ja parannetaan rakennuksen ulkonäköä. Suomessa käytettävät kattopesuaineet sisältävät usein tehoaineita, joilla voi olla ympäristölle haitallisia vaikutuksia, jos ne päätyvät hallitsemattomasti hulevesiin. Yleisimpiä kemikaaleja kattopesuissa ovat erilaiset tensidit, vetyperoksidi, natriumhypokloriitti, kvaternääriset ammoniumyhdisteet ja natriumhydroksidi eli lipeä. Eri aineita käytetään muun muassa lian irrottamiseen, desinfiointiin sekä sammaleen ja levän poistoon. Aineilla on erilaisia vaikutuksia ympäristöön. Tensidejä voi olla sekä biohajoavia että hitaasti hajoavia. Vetyperoksidi hajoaa ajan myötä vedeksi ja hapeksi, mutta suurina pitoisuuksina se voi aiheuttaa hapettumisstressiä vesieliöille. Natriumhypokloriitti tunnetaan klooripohjaisena desinfiointiaineena, joka on tehokas levä- ja homekasvuston poistaja, mutta se voi muodostaa orgaanisen aineksen kanssa myrkyllisiä yhdisteitä. Lipeä voi nostaa paikallisesti veden pH:ta, mikä on haitallista esimerkiksi kalojen kiduksille ja mädin kehittymiselle.
Kattopesussa käytetyt kemikaalit voivat huuhtoutua sadeveden mukana hulevesijärjestelmään, josta ne päätyvät puroihin, järviin tai merialueille ilman varsinaista käsittelyä. Tämä on ongelmallista aineiden haitallisuuden ja myrkyllisyyden vuoksi. Yhä useampi toimija Suomessa siirtyy biohajoaviin, kloorittomiin pesuaineisiin tai mekaanisiin puhdistusmenetelmiin (korkeapainepesu, höyrypesu). Lisäksi hulevesien hallinta esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettujen suodatinratkaisujen tai imeytysratkaisujen avulla vähentää haitta-aineiden pääsyä vesistöihin. Kattopesun kemikaalit – erityisesti klooripohjaiset desinfiointiaineet ja kvaternääriset ammoniumyhdisteet – voivat olla merkittävä paikallinen vesistökuormituksen lähde. Siksi ympäristöystävälliset pesuaineet ja huleveden hallinta ovat keskeisiä keinoja suojella vesieliöstöä, kuten kaloja ja hyönteisiä, kemikaalikuormitukselta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme
Kuinka Espoon kaupungin kattopesujen ympäristöohjaus on toteutettu siten, ettei kiinteistöjen kunnossapito ole ristiriidassa kaupungin ympäristömääräysten, vesienhoito-, hulevesi- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden kanssa?
Espoossa 18.5.2026
Johanna Karimäki & 31 muuta valtuutettua
