Budjettipuhe eduskunnassa

Puheet • 17.12.2007

Arvoisa puhemies,

Kaiken kaikkiaan valtion budjetti on melko hyvä. Siinä on hyviä ituja kohti kestävämpää politiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja vaurauden keskellä kunnilla on silti vuosi vuodelta vaikeampaa. Vaikka kuntien tulot nyt lisääntyvät, on niiden rahoituspohja edelleen liian pieni. Niukkuudesta on vaikea jakaa. Koska tulevaisuudessa meillä on vielä suurempia haasteita edessämme, on meidän varauduttava niihin jo nyt. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen on asetettava paljon odotuksia, kuten myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen. Punainen lanka tässä on se, että kaikki työnteko olisi kannattavaa.

Painopistettä on siirrettävä pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta nopeaan työllistämiseen avoimille työmarkkinoille. Työntekijän itsensä kannalta on parempi saada pysyvä työpaikka, jonka työpanos on oleellinen yhteiskunnan kannalta. On lisäksi hyvä muistaa, että pienyrityksissä on valtava työllistämispotentiaali. Se, että työ ja elinkeinoministeriön määrärahoja ja avustusvaltuuksia korotettiin yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa, on hyvä asia. Yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettua avustusvaltuutta korotettiin 2 miljoonalla eurolla, joka osoitettiin erityisesti nuorten kasvuhakuisten yritysten kokeiluhankkeisiin.

Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus on seikka, joka on tämän päivän päätöksessä syytä pitää mielessä. Jo nyt on ryhdyttävä varautumaan työvoimapulaan siten, että työolosuhteita inhimillistetään ja perusteettomista määraikaisuuksista luovutaan. Ottaen huomioon, että työtä tekevä väestö vähenee ja vanhusten osuus kasvaa, on yhä tärkeämpää, että sekä naiset että miehet osallistuvat täysipainoisesti työelämään. Yksi keino naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi olisi äitiydestä aiheutuvien kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken esimerkiksi korottamalla sairausvakuutusmaksuja. Aivan yhtä hyvin osan kuluista voisi kerätä kaikilta työntekijöiltä eli yhteisistä verovaroista.

Ennaltaehkäisyn tärkeys korostuu valtion budjetissa. On aivan erityisesti huolehdittava kansalaisjärjestöjen ja urheiluseurojen rahoituspohjasta. Liikunta parantaa toimintakykyä ja tekee iloisen, hyvinvoivan mielen. Kiitän valtiovarainvaliokuntaa siitä, että veikkausvoittovarat palautettiin oikeaan kohteeseen: kulttuurin ja liikunnan edistämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan tehtiin yhteensä vajaan 5 miljoonan euron lisäys, josta 3 miljoonaa euroa osoitettiin sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä veteraanien kuntoutukseen. Valiokunta korosti ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja lisäsi muun muassa terveyden edistämiseen osoitettua määrärahaa 300 000 eurolla, samoin uuden lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän koulutuksen järjestämiseen osoitettiin 300 000 euroa. Nämä ovat kaikki erittäin kannatettavia lisäyksiä.

Lapset tarvitsevat mahdollisuuksia liikuntaan ja harrastuksiin. Kaikille lapsille mahdollisuus harrastaa ei ole itsestään selvää. Kotitalouksien varallisuus on kasvanut nopeasti, mutta eniten on vaurastunut rikkain kymmenys. Köyhin kymmenys on sen sijaan köyhtynyt. Perheen vähävaraisuus määrittää lasten tulevaisuutta ja lapset ryhmittyvät myös harrastusten kautta. Jokaisella lapsella tulisi mielestäni olla mahdollisuus harrastaa, ja siksi määrärahan osoittaminen vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen olisi ollut hyvä uudistus.

Arvoisa puhemies,

Etelä-Suomen metsistä on toistaiseksi alle 2 prosenttia suojeltu, mikä on aivan liian vähän turvaamaan monimuotoisen metsäluonnon säilyminen Suomessa. Suojelua on viime vuosina pystytty jossain määrin edistämään vapaaehtoisuuteen perustuvalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus eli Metso-ohjelmalla. Koska tulokset ovat lupaavia, Metso-ohjelmaa on laajennettava ja suojelualueita lisättävä.

On kuitenkin niin, ettei pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ole riittävää. Herkimmät eliöt tarvitsevat laajoja verkostomaisia metsävyöhykkeitä ja vanhoja koskemattomia metsiä kukoistaakseen. On sääli, ettei Sipoon korpeen perustettavasta uudesta kansallispuistosta saatu tällä budjettikaudella päätöstä. Itse asiassa Metsähallituksella on ongelmia nykyistenkin kansallispuistojen rahoituksen kanssa, joten luonnonsuojelupanostusten tulee tulevina vuosina olla huomattavasti suuremmat kuin nyt. Onneksi sentään luonnonsuojelujärjestöjen rahoitus palautettiin entiselle tasolle.

Ympäristöministeriölle osoitettiin 3 miljoonan euron lisärahoitus siirtoviemäreiden ja yhdysvesijohtojen rakentamiseen sekä pilaantuneiden maiden ja vesistöjen kunnostamiseen. Myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan lisättiin 2,5 miljoonaa euroa kiireellisiin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Nämä ovat tärkeitä Itämeren tilannetta parantavia lisäyksiä. Jatkossa on hyvä muistaa, että sitoutuminen Helcomin ohjelmaan edellyttää meiltä myös maatalouden ravinnepäästöjen vähennystä.

Talous kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, samoin kulutus. Monella alalla on ollut paineita saada parempaa palkkaa. Tämä syksy tullaan muistamaan lukuisista lakkouhista ja poikkeuksellisen korkeista palkankorotuksista. Inflaatio saattaa kiihtyä. Kaiken tämän keskellä on olennaista julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Valtion tuottavuushanketta tarvitaan siihen, että samalla rahalla saadaan enemmän hyvinvointia. Palveluiden turvaaminen on tärkeää.

On hyvä, että valtiovarainvaliokunta korosti mietinnössään, että ohjelman toteuttaminen ei saa painottua kaavamaiseen henkilötyövuosien vähentämiseen ja toimintojen ulkoistamiseen, vaan siinä on aidosti haettava tuloksellisuuden parantamista. Esimerkiksi yliopistojen osalta Tuottavuusohjelma ei saa heikentää jo ennestään niukkoja opetus- ja tutkimusrahoja, joten olen iloinen siitä, että yliopistot saivat lisärahaa. Jotta Suomi pärjäisi globaaleilla markkinoilla, meidän on panostettava korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen.

Elämme käänteentekeviä aikoja, kun ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta on tehtävä tärkeitä ratkaisuja ja päätöksiä. Valtiovarainvaliokunta lisäsi 3 miljoonaa euroa joukkoliikenteen tukemiseen, mikä on oikea suunta. Käytännössä tuki joukkoliikenteelle ja raideliikenteelle on vieläkin liian alhaisella tasolla. Keväällä tehtävässä hallituksen ilmastopoliittisessa strategiassa on aloitettava kunnianhimoisen ilmastopolitiikan aikakausi. Avainasemassa tulee olla materian ja energian säästö sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen.

Lisäksi, onko meidän pakko sopeutua jatkuvasti kiihtyvään kulutuksen kasvuun. Ympäristön tila ei kestä sitä loputtomiin. Bruttokansantuotteen kasvu lisää onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen, mutta Suomessa tuo raja ylitettiin jo 70-luvulla. Lisäkulutus ei tuo enää lisää onnea. Ehkä olisi jo syytä painaa jarrua, hillitä kulutusta ja materian käyttöä, tyytyä vähempään. Meillä on vain tämä yksi maapallo, jonka resurssit ovat rajalliset.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com