Budjettipuhe eduskunnassa

Puheet • 15.12.2008

Arvoisa puhemies,

Talouden epävarmuus näkyy uutisissa lomautuksina ja työpaikkojen menetyksinä. Työllisyyteen panostaminen, tukityöllistäminen ja koulutus on nyt todella tärkeää. Ne paikkakunnat, joilla jokin suuri työllistävä tehdas lakkautetaan, tarvitsevat runsaasti valtion tukea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Työelämävaliokunta painotti budjettilausunnossaan, että hallituksen on tarvittaessa reagoitava nopeasti työllisyyskehityksen heikkenemiseen lisäämällä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitettuja määrärahoja. Valiokunta painotti myös tasa-arvon tietopalvelun käynnistämistä, ja huomaan ilokseni, että valtiovarainvaliokunta on tähän lisännyt määrärahat.

Maailmantalouden tila heijastuu jo nyt kuntiin. Talouskriisi heikentää verotuloja, mikä johtaa vyön kiristämiseen. Paras keino kuntatalouden ahdingon helpottamiseen on valtion rahojen eli valtionosuuksien lisääminen kunnille. Valtionosuuksia on jonkin verran korotettu, mutta rahoitusvajetta vielä on. Hallituksen on syytä varautua lisäämään kuntien tuloja jo ensi vuoden alusta.

Kotitalousvähennyksen nosto ja käyttömahdollisuuden laajentaminen asuntojen energiakorjauksiin ja lämmitystapamuutoksiin on erinomainen asia sekä työllisyyden että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kaupunkien joukkoliikenteen tukemisessa on päästy alkuun, sitä tuetaan 5 miljoonalla. Kaiken kaikkiaan joukkoliikenteen rahat säilyvät ennallaan, kun huomioidaan valtiovarainvaliokunnan tekemä 3 miljoonan euron lisäys. Se ei ole kovin hyvä saavutus, kun joukkoliikenteen rahoja tulisi tuntuvasti lisätä. Toinen ikuisuuskysymys on ratojen kuntoon satsaaminen ja rataverkoston lisääminen. Perusradanpidossa on vuosittain noin 50 miljoonan euron vaje, jota valiokunta nyt helpotti vajaan 14 miljoonan euron lisäyksellä. Todellisessa ilmastopolitiikassa nostetaan myös joukkoliikenteen ja raideliikenteen edistäminen etusijalle.

Globaaleilla markkinoilla menestyäkseen Suomi tarvitsee innovaatioita, joita syntyy tutkimuksesta, teknologiasta, palveluratkaisuista ja muotoilusta. Suomi on perinteisesti ollut innovaatioiden huippumaa, ja siihen voimme asettaa toivomme jatkossakin. On panostettava koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Suomen yrittäjäaktiivisuutta pitää nostaa, tukea pieniä yrityksiä kasvamaan, auttaa keksijöitä kaupallistamaan ja patentoimaan keksintönsä. Perustutkimus tarvitsee aina valtion tuen, sillä sen merkitys keksintöjen ja innovaatioiden alkulähteenä on suuri. Perustutkimus tarvitsee aikaa ja pitkäjänteistä rahoitusta tuottaakseen hedelmää.

Arvoisa puhemies,

Nyt on aika tukea paremmin perheitä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsiperheiden peruspalveluita on parannettava. Mietinnössä mainitaan kodinhoitopalveluiden lisääminen. Erittäin tärkeää on myös perheitä tukevien peruspalveluiden laatu. Esimerkiksi hoito- ja kouluryhmien ryhmäkokojen pienentäminen on avainasemassa lasten hyvinvoinnin ja henkilökunnan jaksamisen kannalta. Ja kouluterveydenhoitajan pitäisi olla aina tavattavissa, kun oppilas tätä tuttua ja turvallista luottoaikuista tarvitsee.

Omaishoitajien arjen helpottamisen on oltava yksi prioriteeteistamme. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja raskasta työtä päivin öin. On selvää, että jokainen tarvitse lomaa joskus, myös läheistään hoitava omaishoitaja.

Kansan onnellisuus kasvaa tiettyyn pisteeseen asti bruttokansantuotteen noustessa. Suomessa tämä piste ohitettiin jo 70-luvulla, joten vaurauden kasvu ei tuo lisäonnea meille. Vaarana sen sijaan on, että vauraus jakautuu entistä epätasaisemmin. Heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat, työttömät ja heidän perheensä sekä pienituloiset eläkeläiset. Heidän asemaansa on parannettava sosiaaliturvan uudistuksessa. Samalla on löydettävä keino lisätä työn kannustavuutta. Kannustavuus ei ole sitä, että tuloja heikennetään, vaan se on sitä, että työnteko kannattaa aina. Jokaisen määräaikaisen tai osapäiväisen työn on annettava tekijälleen lisätienestejä. Myös työttömän pitää voida vastaanottaa osa-aikaista työtä siten, että käteenjäävä palkkio kasvaa.

Meillä on lisäksi myös globaali vastuu. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat edelleen kaukana siitä, mitä olemme kansainvälisesti luvanneet, eikä se ole kunniaksi meille. Maailman ruokakriisi on kohdellut kaltoin maailman köyhimpiä, joita on autettava. Uuden vuoden politiikan ohjenuoraksi on otettava vastuu lähimmäisistä, Suomen vähäosaisista ja maailman köyhistä, sekä kannettava vastuuta ympäristön tilan parantamisesta.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com