Budjettipuhe eduskunnassa, aiheena luonnonsuojelu

Puheet • 18.12.2018

Arvoisa puhemies,

Tänään on julkaistu luontotyyppien uhanalaisuuden kartoitus  eli "punainen kirja". Suomi ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon köyhtymistä, jopa puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia. Lajien kirjoa uhkaavat ennen kaikkea metsien uudistus- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Etelä-Suomessa on selvästi enemmän uhanalaisia luontotyyppejä kuin Pohjois-Suomessa. Uhanalaisuutta on perinnebiotoopeissa, metsissä, Itämeren rannikolla ja suoluonnossa.

Tämä selvitys edellyttää meiltä paljon vaikuttavampaa työtä luonnonsuojelun puolesta. Tarvitaan enemmän pehmeitä metsänkäsittelymenetelmiä, lisää suojelualueita ja tukea perinnemaisemien hoitoon. Luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahoja on lisättävä tuntuvasti. Valitettavasti Sipilän hallitus on ne puolittanut. Ja soidensuojeluohjelma on lakkautettu. Nyt saatujen tulosten valossa tämä on kestämätöntä.

Tarvitaan pikaista panostusta niin METSO-ohjelmaan, soiden suojeluun ja ennallistamiseen, kosteikkoihin, perinnebiotooppeihin ja vieraslajien torjuntaan!

Hyvää on se, että hallituksen budjetissa Itämeri ja vesiensuojelu saa 15 miljoonaa euroa vesiensuojelun tehostamisohjelman merkeissä. Emme halua leväpuuroa lapsille, vaan Itämeren, jossa voi uida kauniina kesäpäivinä.

Jokaisella alueella on omat haasteensa. On tärkeää, että myös Uudellamaalla on hanke, jossa haetaan täsmätoimia maatalouden ravinnevalumien vähentämiseksi yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Uusia vesiensuojelukeinoja, kuten ravinnekierrätystä, on edistettävä. Ravinteita sitovia alus- ja kerääjäkasvien käyttöä on suosittava. Hyviä kokemuksia on saatu myös peltojen kipsauksesta. Kipsi sitoo pellon fosforia.

Uudellamaalla on joitakin tiloja Vantaanjoen valuma-alueella kipsin levityshankkeiden piirissä. Mutta tarpeita on paljon laajemminkin, jotta kipsin levitys ja monet muut toimet tulevat yhä useamman viljelijän ulottuville. Maaperän kuntoa ja hiilivarantoja parantavat uudet kierrätyslannoitteet, esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettuina, ovat niinikään tärkeä keino vähentää keinolannoituksen käyttöä.

Pienvedet ovat tärkeä osa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoavat elinympäristöjä monille eliöille, muun muassa kaloille, linnuille ja hyönteisille. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on valitettavan vähän jäljellä ja suurin osa luonnontilaisista pienvesistä on säilynyt kansallispuistoissa ja suojelualueilla. Ihminen on muokannut ja rakentanut ympäristöään, perannut jokia, putkittanut pieniä virtavesiä ja rakentanut vaellusesteinä toimivia voimaloita.

Suomessa on yli 200 vesivoimalaa ja erilaisia kalojen vaellusesteinä toimivia patoja on tuhansia. Patojen rakentamisella ja vesien säännöstelyhankkeilla on aiheutettu huomattavaa haittaa Suomen kalakannoille ja vesiluonnolle laajemminkin.

Uhanalaisten vaelluskalojen suojelemiseksi on toteutettu kalatiestrategiaa. Kalateiden mahdollistama vaelluskalojen nousu jokeen auttaa vahvistamaan niiden kutemismahdollisuuksia eli luontaista lisääntymistä. On olennaista nopeuttaa kalateiden rakentamista. Toisaalta Uudellamaalla on erityisen paljon pienvoimaloita ja vaellusesteitä, jotka eivät ole kalatiestrategian kärkihankkeissa.

Minivoimaloiden ja patojen purku voi olla varteenotettava vaihtoehto kalatielle. Erityisesti Uudellamaalla on lukuisia tällaisia kohteita. Ne pitäisi systemaattisesti selvittää Uudenmaan pienvesistöselvityksen yhteydessä. Patojen purkamisesta koituvia hyötyjä ja haittoja ei ole selvitetty missään ja Uusimaa olisi sopiva ensimmäinen pilottikohde selvityksille.

Vesilaki on uudistettava siten, että kalatalousvelvoitteet koskevat myös vanhoja voimaloita. Oikeusministeriöstä on juuri valmistunut tärkeä selvitys kalatalousvelvoitteen määräämisestä vesitalousluvan haltijalle. Selvitykseen pohjalta lainsäädännön muutokseen voidaan ryhtyä heti.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com