Budjettipuhe eduskunnassa, aiheena maatalouspolitiikka

Puheet • 19.12.2018

Arvoisa puhemies,

Kotimaisen viljelyn tulevaisuus on turvattava. Haluamme turvallista ruokaa, kestävää maataloutta ja elinvoimaista maaseutua. On tärkeää, että suomalainen viljelijä jaksaa työssään ja saa elannon perheelleen. Näin voimme jatkossakin suosia suomalaista lähiruokaa ostoksissamme.

Maataloutemme on kohdannut monia kannattavuuskriisejä johtuen muun muassa vientiin vaikuttaneista Venäjän pakotteista ja sään äärioloista. Toissa kesänä jatkuvat sateet, viime kesänä kuivuus, pienensivät satoja. Meidän on varauduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Alkutuotannon kannattavuutta on parannettava ja tarvitsemme uudistuksia.

Vihreät ovat julkaisseet syksyllä uuden maatalouspoliittisen ohjelman, "Kohti kestävämpää ja reilumpaa maataloutta". Huoltovarmuus, omavaraisuus, kannattavuus, viljelijän hyvinvointi, ekologisuus, luomu, eläinten hyvinvointi, energiaomavaraisuus, innovatiivisuus ja ruokahävikin vähentäminen ovat ohjelman avainsanoja. Haluamme myös inhimillistää maatalouteen liittyvää byrokratiaa. Maatalouden kaavamaista valvontaa pitää muuttaa riskiperusteisuuden suuntaan.

Ilmaston muuttuessa on yhä tärkeämpää panostaa Luonnonvarakeskuksen tutkimustoimintaan. Myös innovaatioille ruokamarkkinoilla on tilausta. Kuluttajat haluavat yhä enemmän uusia kasvisproteiinipitoisia tuotteita. Nyhtökauran suosio on osoittanut tämän.

Myös työ puhtaiden vesien puolesta jatkuu. Haluamme tukea luomua, yhä leveämpiä vesistöjen suojavyöhykkeitä ja ravinteita sitovia kosteikkoja. Tehokas konsti on maan ravinneanalyysiin perustuvan ravinnetaseen käyttö, jolloin peltoa ei vuodesta toiseen ylilannoiteta. Myös kipsin levitys pelloille on osoittautunut lupaavaksi ravinnesieppariksi. Ja luomutuotanto on kestävä vaihtoehto, jossa ravinteet kiertävät.

Luomun suosio kasvaa niin kuluttajien kuin tuottajienkin keskuudessa. On todella valitettavaa, kun ministeri totesi, että uusien luomusopimusten osalta rahat on jo käytetty. Viljelijöillä on valtavasti kiinnostusta luomuun siirtymiseen, eikä tämä saa tyssätä tuen tai neuvonnan puutteeseen.

Ravinteiden järkevä kierrätys ja maatilojen oma lähienergian tuotanto ovat molemmat kannatettavia tavoitteita. Maatilakokoluokan biokaasulaitokset tarjoavat hyvän ratkaisun. Lanta ja olkijäte mädätetään tiiviiksi lannoitteeksi ja samalla saadaan biokaasua. Tämän uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan valtiolta jokin räätälöity tukiratkaisu.

On tosi harmillista, että ympäristötukia on leikattu paljon juuri kun niiden kysyntä on ollut kasvussa. Kun viljelijät kantavat ympäristövastuuta, heille tulee suoda siihen mahdollisuus. Ympäristötukia lisäämällä saamme puhtaampaa Itämerta ja kestävälle tuotannolle kasvua.

Arvoisa puhemies,

Nostan vielä hyviä asioita tästä valtion budjetista. "Välitä viljelijästä" ohjelman rahoitus on tosi tarpeellinen viljelijöiden työssä jaksamisen tukemiseksi. Ja valiokunta on tehnyt tärkeitä lisäyksiä lasten ja nuorten 4H toimintaan, Mikkelin Luomuinstituutin rahoitukseen ja Kylätoiminnan tukemiseen. Olisin kyllä toivonut lisämäärärahaa myös kalateiden rakentamiseen, jotta kalatiestrategian hankkeita saadaan nopeutetuksi. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitämme tähän 4 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Lopuksi iloitsen oikeusministeriön tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan vaelluskaloja suojelevat kalatalousvelvoitteet voidaan asettaa myös vanhoille vesivoimaloille. Perustuslakimme ei tätä estä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaati meiltä nopeita toimia. Eilen julkaistiin luontotyyppien uhanalaisuuden kartoitus, jossa  todetaan Etelä-Suomen virtavedet äärimmäisen uhanalaisiksi.

Samassa selvityksessä myös perinnebiotoopit on todettu yhdeksi uhanalaisimmista luontotyypeistämme. Perinnemaisemien hoitoon on suunnattava enemmän tukea. Esimerkiksi niityt, kedot, ahot ja metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja. Perinnebiotooppialueella on aina arvokasta kasvillisuutta. Aikaisemmin esimerkiksi karjanlaidunnuksen ansiosta avoimina ja valoisina pysyneet perinnebiotoopit kasvavat helposti umpeen ja metsittyvät, ellei niitä hoideta. Hoitotapoja ovat laidunnuksen lisäksi raivaukset ja niitto. Näiden perinnemaisemien ylläpidon yhteydessä on potentiaalia myös maaseutumatkailun kehittämiseen.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi