Budjettipuhe eduskunnassa, aiheena työllisyyspolitiikka

Puheet • 18.12.2018

Arvoisa puhemies,

Työelämä on vahvassa murroksessa. Teollisuuden rakenne muuttuu nopeasti ja talous on globaalimpaa. Silpputyö, erilaiset projektit ja itsensä työllistäminen ovat lisääntyneet. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on paras lääke silppuuntuneeseen työelämään. Perustulo kannustaa yrittämään ja tekee kaiken työnteon kannattavaksi.

On tärkeää, että perustulokokeilun tulokset ovat mallina, kun työelämän tarpeellisia rakenneuudistuksia tehdään. Mutta ihan aluksi on peruttava hallituksen niin sanottu "aktiivimalli". Se leikkaa työttömän perusturvaa, vaikka hän olisi todella aktiivisesti hakenut töitä tai koulutusta. Kriteerit täyttävää työvoimapoliittista koulusta ei ole kaikkialla Suomessa saatavilla. Erityisen kohtuuton malli on ollut yli 55-vuotiaille työttömille, joille se on ollut pääsääntöisesti tuen leikkaus. Tuoreen selvityksen mukaan monet työttömät tuntevat itsensä arvottomiksi ja kokevat jopa vihaa yhteiskuntaa kohtaan. Näin ei voi olla! Jokainen ihminen on arvokas omana erityisenä itsenään.

On pystyttävä paremmin vastaamaan työelämän kohtaanto-ongelmaan. Meillä on samaan aikaan työvoimapulaa ja pitkäaikaistyöttömyyttä. Meillä on monia työhaluisia ja työkykyisiä ulkona työelämästä. Osatyökykyisille tarvitaan toimivat välityömarkkinat ja elinikäiseen oppimiseen on panostettava entistä enemmän.

Me emme täällä Suomessa pysty kilpailemaan halpatuotantomaiden kanssa samasta tuotannosta, mutta me olemme onnistuneet teknologian tasossa ja olemme onnistuneet tekemään hyviä, laadukkaita tuotteita. Vahva ja vakaa rahoitus yliopistoille ja tutkimukseen on tarpeellista. Hallituksen tai politikkojen ei ole järkevää itse valita voittajia nousevista aloista tai tutkimuksen iduista. Tutkimus itsessään on arvo ja kaiken sivistyksen pohja. Hallitus on kaventanut vapaan tieteen ja perustutkimuksen mahdollisuuksia ja valinnut rahoituskohteita kärkihankkeilla. Monet niistä ovat olleet ihan hyviä, mutta ne ovat olleet vain laastaria jättimäisille leikkauksille koulutuksesta ja tieteestä.

Pienyrittäjyyden edellytysten parantaminen on olennaista työllisyyden kannalta. On tehtävä pienyrittäjän velvoitteita ja byrokratiaa karsivia uudistuksia ja tarvitaan tukea yksinyrittäjän ensimmäisten työntekijöiden palkkaukseen.

Nuorisotyöttömyyden nujertaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Moni nuori haluaa oppisopimuskoulutusta, mutta sitä on vaikea löytää. Saksan alhainen nuorisotyöttömyys on osin oppisopimusjärjestelmän ansiota. Siellä yrityksille on helppoa ja edullista ottaa nuoria koulutettavaksi, ja pääosin nuoret työllistyvät yritykseen koulutusjakson jälkeen. Oppisopimusjärjestelmä on uudistettava sellaiseksi, että siitä tulee varteenotettava koulutusmuoto ja väylä työelämään.

Työelämän rakenteelliset uudistukset ovat nyt elintärkeitä Suomelle. Tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista ja paikallista sopimista pienyrityksiin, jotta kaikki voivat luottaa siihen, että Suomessa menestyy työllä ja yrittämisellä. Toinen keskeinen asia on työpankkitoiminnan laajentaminen ja vahvistaminen. Työpankin kautta yritykset voivat työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä riskittä. Moni saa näin väylän työelämään ja mahdollisuuden saada pysyvä työpaikka.

Osa-aikatyön edistäminen on myös keskeistä, sillä esimerkiksi Ruotsissa korkean työllisyyden on taannut osa-aikatyö. Monet pienten lasten vanhemmat haluaisivat tehdä osa-aikatyötä, mutta hallituksen rajaukset päivähoitoon heikentävät osa-aikatyönteon mahdollisuuksia sekä työttömien työllistymismahdollisuuksia.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suuri uhka, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. On edistettävä digitalisaatiota ja cleantechiä. Lisäksi ympäristöystävällisten valintojen tulee olla kuluttajille mahdollisimman helppoja ja myös kannattavia. Jos esimerkiksi asukas asentaa katolleen aurinkopaneeleja ja syöttää ylijäämäistä sähköä verkkoon, niin miksei asukas saa aina kompensaatiota tähän sähkön markkinahinnan mukaan. Tarvitsemme nettolaskutuksen sähkömarkkinalakiin energiamurrosta edistämään. Ettei maailma lämpenisi yli 1,5 astetta, vaatii energia- ja ilmastotoimien päivitystä. Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, eikä aikaa ole hukattavaksi.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com