Budjettipuhe eduskunnassa, Ympäristöminiteriön hallinnonala

Puheet • 19.12.2008

Arvoisa puhemies,

EU:n ilmastoneuvotteluissa on juuri päästy astetta eteenpäin ja sovittu joistakin yksityiskohdista. Valitettavasti 95 prosenttia teollisuudesta sai haluamansa ilmaiset päästöoikeudet. Tätä suuremmalla syyllä on talouden laskusuhdanteesta huolimatta huolehdittava ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Pitkässä juoksussa se myös parantaa työllisyyttä, kun uusiutuvan energian ympärille syntyy uusia työpaikkoja. Irrottautuminen öljyriippuvuudesta myös vakauttaa omaa talouttamme. Koska ihmiset asuvat ja toimivat kunnissa, ovat kunnat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden toteuttajina. Jokaisen kunnan tai seutukunnan tulisi laatia oma ilmasto-ohjelma. Tämä on erittäin tärkeää, koska kuntapolitiikan ratkaisut vaikuttavat merkittävästi ihmisten mahdollisuuksiin vähentää hiilijalanjälkeään. Kaavoituksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä vaikuttaa muun muassa joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin ja lähipalveluiden säilymiseen. Jättimäisiä kaupan suuryksiköitä ei tule sijoittaa keskustojen ulkopuolelle.

Kunnat vastaavat myös jätehuollosta ja kierrätyksen tehokkuudesta. Helsingin seudullakin on paljon tehtävää kierrätyksen edistämiseksi, sillä vertailussa vastaavan kokoisiin eurooppalaisiin seutukuntiin Pääkaupunkiseudun kierrätystehokkuus on heikko. Tähän ja moniin muihin haasteisiin vastataan toteuttamalla määrätietoisesti YTV-alueen yhteistä ilmastostrategiaa.

Positiivista ilmastonmuutoksen hillinnässä valtion budjetissa on rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia energiankulutuksesta. Energian säästö ja energiatehokkuus ovat avainasemassa ilmastoponnisteluissa.

Arvoisa puhemies,

Itämeri kiittää siitä, että Porvoon uusi öljyntorjuntakeskus sai rahoituksen, mutta valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vesien hyvän tilan saavuttaminen edes vesipuitedirektiivin myöhennetyllä aikataululla vuoteen 2021 tai 2027 mennessä edellyttää vesiensuojelutoimien merkittävää tehostamista, johon vaaditaan myös rahallista lisäpanostusta. Omien sisä- ja rannikkovesiemme laatuun vaikuttavat ratkaisevasti haja-asutuksen jätevesien käsittely sekä maatalouden vesiensuojelua edistävät toimenpiteet.

Lopuksi vielä muutama sana metsiensuojelusta. Uusien alueiden suojeluun on varattu valtiontalouden kehyksissä 94,5 miljoonaa euroa vuosien 2008-2012 aikana siten, että vuosittainen määrärahan taso selvästi nousee vuodesta 2010 alkaen. Määrärahat mahdollistavat alueiden hintatasosta ja suojelutavasta riippuen 15 000-30 000 hehtaarin suojelupinta-alan lisäyksen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion tulevista suojelualueista on kaksi kolmasosaa perustamatta ja niiltä puuttuvat siten selkeät rajat ja rauhoitusmääräykset. Suojelualueiden toteuttaminen tarvitsee vahvempaa tahtoa ja enemmän rahoitusta. Luontomme monimuotoisuus on häviämässä, eivätkä liian pienet ja pirstaleiset suojelualueet riitä pelastamaan tilannetta. Tarvitaan enemmän laajoja, yhtenäisiä suojelualueita, ja rahoitusta on tarpeen mukaan lisättävä arvokkaiden kohteiden suojeluun.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com