Budjettipuheenvuoro eduskunnassa

Puheet • 15.09.2009

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että kunnat pystyvät järjestämään riittävät resurssit peruspalveluihin ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen. Kuntien rahoitusta onkin budjetissa lisätty 750 miljoonalla eurolla ensi vuodelle, ja valtio ottaa velkaa 13 miljardia, jotta pääsemme taantuman yli. Täällä salissa puhutaan usein valtiosta ja kuntataloudesta ikään kuin ne olisivat jotenkin irralliset toisistaan. Julkista rahaa ei ole loputtomiin, vaan on välttämätöntä, että koko julkisen talouden pitää saavuttaa pitkällä tähtäimellä tasapaino. Yksi keino vähentää julkisen puolen menoja pitkällä tähtäimellä on panostaminen ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Myöhemmin se tulee maksamaan itsensä takaisin kasvavana hyvinvointina. Kouluissa ja päivähoidossa se tarkoittaa, että lapsille on saatava pienet ryhmäkoot ja harrastusmahdollisuuksia. Perheitä on ajoissa tuettava esimerkiksi järjestämällä kotiapua ja vertaistukea. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on oleellista, ja sitä julkinen talous voi tukea tukemalla kolmannen sektorin toimintaa, huolehtimalla yhteisten tilojen, kuten kirjastojen ja asukaspuistojen, saatavuudesta. Ennaltaehkäisy estää ongelmien kärjistymistä, mistä räikeimpänä esimerkkinä on lasten huostaanotot. Huostaanotto on yksittäiselle lapselle tragedia ja yhteiskunnalle kallista.

Ekologinen verouudistus on päässyt vauhtiin, kun työn verotuksen keventyessä on sovittu miljardin euron ympäristö- ja energiaveroista. Polttoaineveroa on kiristettävä ja porrastettava ekologisuuden mukaan. Jäteveron korotus ja porrastus tarvitaan edistämään kierrätystä ja hillitsemään materian kulutusta. Hyviä avauksia budjettiesityksessä ovat työsuhdematkalipun uudistus, joka kannustaa siirtymään autosta julkisen liikenteen käyttäjäksi. Makeisvero ja virvoitusjuomaveron sekä tupakkaveron korotus edistävät terveyttä ja tuovat tuloja valtiolle.

Arvoisa puhemies,

Nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti, noin kaksinkertaistunut vuoden kuluessa. On tärkeää saada nuorille mahdollisuuksia työllistyä tai kouluttautua. Nuorille jo puolikin vuotta toimettomana voi olla syrjäytymisen alku, mikä aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että sosiaalitoimen menoja. 90-luvun talouskriisi jätti jälkeensä suuren joukon pitkäaikaistyöttömiä, vaikka vuosituhannen alussa puhuttiin työvoimapulasta sekä työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmasta. Nyt viime laman virheet tulee välttää ja on oltava sekä nopeita että toisaalta kuntouttavia väyliä takaisin työelämään. On tärkeää, että aktivointitoimenpiteet tulevat ulottumaan kaikille, kun tähän mennessä ne ovat koskeneet vain alle 25-vuotiaita. Työllistämistoimenpiteisiin, kuten koulutukseen, tukityöllistämiseen, työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön, on nyt panostettava täysillä. Myös panostaminen elvytykseen ja investointien aikaistaminen ovat järkevää politiikkaa.

Nyt jos koska on satsattava enemmän yrittäjyyden tukemiseen. Tukemalla pienyrittäjyyttä tuetaan suomalaisten työpaikkojen säilymistä. Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta syntyy pk-yritykseen, ja pk-yritysten osuus kansantuotteesta on 40 prosenttia. Nyt taantuman aikana tulisi varmistaa pellepelottomille rahoitusta ideoiden jalostamiseen ja kaupallistamiseen. Globaaleilla markkinoilla valttimme on korkea teknologia ja innovointikyky. Ehkä keskeisin haaste on, että pienet toimijat löytävät toisensa ja verkostoituvat klustereiksi. Toinen tärkeä seikka on se, että pienet yritykset uskaltaisivat työllistää, ja tähän pitää miettiä toimenpiteitä. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tulisi maksaa yhteisistä verovaroista tai vaihtoehtoisesti jakaa kaikkien työnantajien kesken, koska vanhemmuuskustannukset ovat erityisesti naisyrittäjille liian raskas menoerä.

Globaalin talouskriisin seurauksena on havahduttu siihen, että tarvitaan kansainvälistä finanssivalvontaa ja harmaan talouden torjuntaa. Suomen tulee ajaa voimakkaasti näitä asioita EU-tasolla. Harmaan talouden torjuntaan täällä kotimaassa pitäisi ottaa käyttöön käänteinen alvi rakennusalalla. Harmaa talous on kestämätöntä, koska siihen haihtuu vuosittain verovaroja, joita todella tarvittaisiin yhteiseen hyvään.

Yhteinen hyvä onkin keskeinen asia, kun mietimme tulevaisuutta. Meidän on itse kunkin opeteltava enemmän solidaarisuutta ja luovuttava joistain eduistamme, jotta pystymme huolehtimaan heikoimmista. Vanhuksille on saatava inhimillinen hoito, eikä nuorisoa saa syrjäyttää työelämästä.

Ilmastonmuutos vaatii kulutuksen hillintää. On hyvä pysähtyä itse kunkin miettimään, miten parhaiten huomioimme kanssaihmiset ja tulevat sukupolvet.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com