Keskiryhmän aloitteiden esittelypuhe Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Reykjavikissa

Puheet • 28.10.2015

Keskiryhmän aloitteiden esittelypuhe Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Reykjavikissa: Jäsenehdotukset pohjoismaisesta kansalaisuudesta, Brysselin toimistosta ja ihmiskaupan torjumisesta

Arvoisa puheenjohtaja, esittelen kerralla kolme keskiryhmän aloitetta. Ensin jäsenehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta.

Pohjoismaat ovat ensimmäinen vapaan liikkuvuuden alue, jossa asukkaat voivat siirtyä ilman passia Pohjoismaasta toiseen. Maiden välillä on silti monia rajaesteitä, jotka estävät pohjoismaalaisten vapaan asumisen, työskentelyn ja opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Yhteispohjoismaiset markkinat edellyttävät, että myös arjen rajaesteet poistetaan. Se edistää työllistymistä ja koulutusmahdollisuuksia Pohjolassa.

Esimerkkejä on paljon ja kuulimme niitä Keskiryhmän nuorilta. Norjassa työskennelleet tanskalaiset, jotka perustivat perheen Norjassa, eivät voi välittömästi ilmoittaa lapsiaan tanskalaiseen peruskouluun, koska lapsilla ei ole tanskalaista henkilötunnusta. Ruotsalainen opiskelija, joka on asunut Tanskassa useita vuosia, joutuu tekemään töitä saadakseen tanskalaista opintotukea. Suomalainen, joka asuu Ruotsissa ei saa äänestää Ruotsin parlamenttivaaleissa ja monet palvelut, kuten kännykkäliittymä edellyttävät sosiaaliturvatunnusta.

Rajaesteneuvosto on työskennellyt haasteiden parissa, mutta se pystyy vain paikkaamaan järjestelmää. Aina syntyy uusia rajaesteitä muun muassa EU-lakeja implementoidessa.

Ratkaisu on Pohjoismainen kansalaisuus, joka poistaisi tehokkaasti suuren joukon maiden välillä olevia rajaesteitä ja loisi siten entistä paremmat edellytykset Pohjoismaille osaamisen, tuotteiden, työvoiman ja henkilöiden yhteisinä markkinoina suurempien eurooppalaisten puitteiden sisällä.

Pohjoismaisen kansalaisuuden ei tule korvata oman maan kansallisuutta, vaan täydentää sitä. Se ratkaisisi ristiriidan EU:n syrjimättömyysperiaatteen kanssa, koska on pidettävä kiinni siitä, että pohjoismainen yhteistyö ja integraatio on eurooppalaista syvällisempää.

Keskiryhmä ehdottaa, että ehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta otetaan yhteispohjoismaiselle asialistalle ja sen kanssa samanaikaisesti otetaan käyttöön yhteispohjoismainen henkilötunnusjärjestelmä.

Arvoisa puheenjohtaja, seuraava jäsenehdotus on ehdotus Brysselin toimistosta.

Keskiryhmä on tehnyt jäsenehdotuksen Pohjoismaiden neuvoston Brysselin-toimiston perustamisesta.

Pohjoismaisen yhteistyön politisointi edellyttää läsnäoloa vallan ja päätöksenteon ytimessä. Keskiryhmä ehdottaa, että Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto yhteistoimin perustaisivat toimiston ja lähettäisivät virkamiehen Brysseliin, jotta pohjoismainen yhteistyö saisi parempaa poliittista vaikuttavuutta ja painoarvoa.

Virkamiehen tehtävä olisi koordinoida pohjoismaisten europarlamentaarikoiden ja heidän henkilöstönsä välisiä pohjoismaisia kokoontumisia sekä yhteistilaisuuksia Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston edustajien kanssa.

Lähetetyn virkamiehen tehtäviin kuuluisi lisäksi Pohjoismaiden neuvostolle ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle viestiminen raportein tai sähköpostitse siitä, miten Pohjoismaille tärkeät erityiskysymykset etenevät Brysselissä.

Lähetetyn työntekijän tehtäviin kuuluisi lisäksi Pohjoismaiden neuvoston profilointi EU:ssa ja laajan kontaktiverkoston luominen Brysselissä. Tämä ajaisi myös yhteistä tavoitetta rajaesteiden purkamiseksi Pohjoismaiden välillä, kun voimme vahvistaa vaikuttamista EU:ssa jo direktiivien valmisteluvaiheessa.

Arvoisa puheenjohtaja, viimeiseksi vielä jäsenehdotus ihmiskaupan torjumisesta.

Ihmiskaupasta on puhuttava aikamme orjuutena, joka kohdistaa huomion ihmisten raakaan hyväksikäyttöön. Se on yksi maailman kolmesta tuottavimmasta laittoman kaupan alasta.

Siihen katsotaan hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muu seksuaalisen hyväksikäyttö, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen.

Langetettujen tuomioiden määrä on erittäin alhainen. Rikollisen riski on pieni, mutta voitto-odotukset korkeat. Tähän on saatava muutos.

Pohjoismaat ovat kansainvälisten sopimusten kautta sitoutuneet auttamaan ihmiskaupan uhreja. Näitä sopimuksia ovat Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta vuodelta 2005 ja YK:n yleissopimus järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan vuodelta 2000 sekä siihen liittyvä pöytäkirja, Palermon pöytäkirja.

Ihmiskauppa on nostettava entistä korkeammalle Pohjoismaiden asialistalla. Tarvitaan enemmän tietoa siitä, ketkä joutuvat ihmiskaupan uhreiksi sekä niistä toimista, jotka todellisuudessa auttavat torjumaan ihmiskauppaa sekä Pohjoismaissa että kansainvälisesti.

Haasteet ovat suuria ja orjuus kasvaa ilmiönä ilman, että uhrit saavat tarvitsemaansa apua. Pohjoismaiden viranomaisten on sen vuoksi entistä enemmän priorisoitava ihmiskaupan vastaista työtä.

Keskiryhmän mielestä Pohjoismaiden on otettava käyttöön virallinen kansallinen järjestelmä, jossa selvästi määritellään tehtävänjako ja käytännöt uhrien tunnistamiseksi. Lisäksi ihmiskauppakysymysten parissa työskentelevien poliisien, syyttäjäviranomaisten sekä tuomareiden koulutusta on parannettava. On varmistettava myös hyvä viranomaisten välinen yhteistyö.

Globaalissa maailmassa rikollisuus ei tunne rajoja. On tärkeää vahvistaa kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja tässä Pohjoismaiden on otettava johtava rooli. On myös tärkeää estää orjuuteen liittyvää kansainvälistä pääoman liikkumista. On panostettava ennaltaehkäisyyn sekä uhrien auttamiseen. Jokaisen jäsenmaan on lisäksi syytä tarkistaa ja mahdollisesti tiukentaa omaa ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöään.

Blogi

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com