Keskustelu eduskunnassa: hallituksen tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta

Puheet • 02.12.2009

Arvoisa puhemies,

Kööpenhaminassa on tehtävä ilmastosopimus, jossa on aikaan sidotut tavoitteet teollisuusmaiden päästöjen vähentämiseksi. Kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, on saatava mukaan. Kehitysmaiden kanssa on tehtävä päästöjä vähentävä sopimus. Rahoituksesta, joka kerätään osin teollisuusmailta, pitää myös sopia kokouksessa. Se on keskeistä, koska teollisuusmaissa päästöt on pääsääntöisesti tehty viimeisten sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos kohtaa ikävimmin monia kehitysmaita kuivuudella, eikä kehitysmaille kerättävä ilmastorahoitus saa olla pois muusta kehitysyhteistyöstä - sen olemme velkaa nälkää näkeville.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät maksut on iso kysymys, joka puhuttaa jatkuvasti. Energiatehokkuus on kaikkein tehokkain mutta myös säästöä tuova keino hillitä ilmastonmuutosta, eikä ilmastonmuutoksen torjunta ole kallista verrattuna niihin katastrofaalisiin seurauksiin, joihin ajaudumme, jos emme tee mitään. Jos noin 2 prosenttia EU:n bkt:stä käytettäisiin kehitysmaiden ilmastoponnistelujen tukemiseksi, henkeä kohti kustannus olisi alle 3 euroa päivässä. Se on pieni hinta maailman pelastamisesta. Kansainvälisiin toimiin voi kerätä maksuja myös verottamalla globaalia saastuttamista. Kansainvälinen lentovero on yksi hyvä esimerkki. Kotimaisten ponnistelujen arvellaan maksavan 100-200 euroa suomalaista kohden vuonna 2020 riippuen päästövähennysten tiukkuudesta.

EU on ilmastopolitiikassaan oikealla tiellä. Energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvat energianlähteet ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Professori Peter Lundin arvion mukaan tuulivoima kasvaa vahvasti nyt ja aurinkoenergia 2020-luvulla. Aurinko on ehtymätön uusiutuva energianlähde, ja keräinten tekniikka kehittyy koko ajan. Myös älykkäät kaksisuuntaiset sähköverkot kehittyvät, joissa energiaa on mahdollista siirtää nopeasti ja tehokkaasti pitkiäkin matkoja jokseenkin samoin periaattein kuin internetin kaapeleissa. Teknologian vahva kehittäminen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen on todella oleellista.

Yksi keskeinen asia Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa on hiilinielut, joissa globaali kysymys on palmuöljy. Palmuöljyn käyttö polttoaineena lisää sademetsien raivaamista, tuhoaa hiilinieluja, tuhoaa merkittäviä määrää biodiversiteettiä, ja myös maailman orankikanta on uhattuna. Suomen ei tule sallia palmuöljyn käytön kestämätöntä lisäämistä, sillä sademetsien tuhoamisprosessissa syntyy valtavan suuri määrä kasvihuonepäästöjä.

Arvoisa puhemies,

Suomen neuvottelijoiden Kööpenhaminassa tulee vahvasti ajaa EU:lle tiukempaa päästötavoitetta, 30 prosentin leikkausta päästöihin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Toki muu maailma on saatava mukaan, koska EU:n ponnistelut eivät yksin riitä. Suomeen tarvitaan kunnianhimoiset päästötavoitteet sisältävä ilmastolaki. Lisäselvityksiä tarvitaan muun muassa Suomeen soveltuvasta lain muodosta, vuosittaisesta päästövähennysprosentista ja hiilibudjetin kauden kestosta sekä soveltamisalueista.

Hiljattain julkaistu Tukholman ympäristöinstituutin tutkimus osoittaa, miten Eurooppa pystyy vähentämään päästöjä jopa 40 prosenttia vuoteen 2020 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotieteen mukaan tämä on teollisuusmailta tarvittavien päästövähennysten minimitaso ja miniminopeus, jotta ilmastokatastrofi voidaan välttää. Keskeisiä toimia ovat energiatehokkuuden radikaali parantaminen, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen nopealla aikataululla, uusiutuvien energianlähteiden käytön merkittävä lisääminen ja elämäntavan muutokset. Se, että aina pitää vain saada kuluttaa lisää, ei saisi enää olla tavoiteltavaa. Itse asiassa jo 1970-luvulla ohitettiin se piste, jolloin bruttokansantuotteen kasvu toi lisää onnellisuutta. Hyvinvoinnin mittaamisen kannalta pitäisi luopua siitä, että mitataan hyvinvointia vain bruttokansantuotteen kautta, ja pitäisi lisätä onnellisuusindeksi hyvinvoinnin mittaamiseen. Onneahan tuo esimerkiksi se, että tiedämme, että tulevat sukupolvet voivat leikkiä lumessa. Voimme jättää sellaisen maailman lapsille ja lapsenlapsille, että neljä vuodenaikaa on mahdollista.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com