Kirjallinen kysymys: Lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Eduskunta-aloitteet • 23.11.2018

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa elää 135 000 köyhää lasta, joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus antaa karun kuvan lasten pahoinvoinnin kasvusta. Vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden välillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kaksinkertaistui. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Köyhyys on kasvanut, erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.

Lasten köyhyysaste kolminkertaistui 90-luvun puolivälistä vuoteen 2007 verrattuna. Sitten se jäi 10 prosentin tasolle, mutta kääntyi uuteen kasvuun vuonna 2012. Näiden pysäyttävien lukujen valossa hallituksen tulee ryhtyä korjaaviin toimiin ja perua leikkaukset lapsiperheiden etuuksiin. Hallitus on leikannut perheiden etuuksia jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset, rajoittamalla lapsen oikeutta päivähoitoon, kasvattamalla päivähoidon ryhmäkokoja sekä leikkaamalla työttömien ja muiden vähäosaisten perusturvaa ja etuuksia.

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Investoimalla peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden ja liikuntapalvelujen toimivuus tulee turvata. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa ja toimeentulovaikeuksissa, elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen.

Lapset jakautuvat jo varhaisessa vaiheessa muun muassa harrastusten mukaan. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa, mutta köyhyys syrjäyttää ja vähentää mahdollisuuksia osallistua. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle ulkopuolisuutta kaveripiirissä, ja luokkaretken rahoittaminen voi olla perheelle haaste. Tutkimus osoittaa, että jo yksi lapsen hyvä harrastus tuottaa merkittävästi alemman riskin sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia voidaan auttaa parantamalla lapsiperheiden tukia ja palveluja, edistämällä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä palauttamalla päivähoito-oikeus joka lapselle. Esimerkiksi perheitä tukevaa kotipalvelua ei ole saatavilla, kuten oli ennen 90-luvun lamaa. Perheiden kotipalvelusta voi saada apua lastenhoitoon, pyykkeihin ja ruoanlaittoon, kun arjen kriisit koettelevat. Perheiden voimavarojen palautuminen taas auttaa työllistymisessä ja kouluttautumisessa. 90-luvun alussa vuosittain kotipalvelua sai noin 60 000 perhettä, nyt vain 15 000. Sosiaalihuoltolain uudistuksesta huolimatta moni perhe on jäänyt vaille tukea ja kotiapua.

Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus parantavat lasten hyvinvointia. Ryhmäkokojen kasvattaminen ja ammattikoulutusleikkaukset taas toimivat tavoitetta vastaan. Hallitus on leikannut lasten ja nuorten koulutuksesta paljon ja kaikkein eniten ammatillisesta koulutuksesta. Tähän on saatava muutos. Meillä on runsaasti nuoria, jotka jäävät vaille koulutuspaikkaa ja nuoria aikuisia, joilla on vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutus pitää saada aidosti maksuttomaksi, jotta oppimateriaalien kalleus ei johtaisi koulutuksen keskeytymiseen. Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava koulutuspaikka.

Investoimalla lapsiin ja nuoriin murretaan huono-osaisuuden kierre. Tämä on myös hyvinvointivaltiomme perusajatus. Lapset ovat nyt eriarvoisessa asemassa, sillä työttömien lapset eivät kaikissa kunnissa saa kokoaikaista varhaiskasvatusta. Päiväkodeissa levottomuus on lisääntynyt, kun osa lapsista on osapäiväisiä ja joutuvat lähtemään kesken leikkien kotiin. Lapsen oikeus päivähoitoon on palautettava. Se tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa lasta.

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Tulevan hallituskauden tärkeimpiä tehtäviä on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Rahoitussuunnitelma lapsiköyhyyden selättämiseksi on aloitettava nyt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2018

Johanna Karimäki /vihr
Katja Hänninen /vas

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki@eduskunta.fi