Lähetekeskustelu eduskunnassa: Kelan toimintakertomus

Puheet • 04.06.2009

Arvoisa puhemies,

Elatustuki siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi huhtikuussa. Myös vaikeavammaisten tulkkauspalvelut on tarkoitus siirtää Kelan järjestettäviksi vuonna 2010. Olisi tärkeää saada myös omaishoidon tuen maksatus kunnilta Kelalle, koska tuen saatavuus ja sen taso vaihtelevat kirjavasti eri kunnissa. Nythän viime vuosina kuntien lakisääteiset velvoitteet ovat lisääntyneet, joten tämä myös vapauttaisi kuntien resursseja muiden hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. Omaishoidon merkittävä tukeminen on ratkaisu, jota välttämättä tarvitaan, ja joka on edullinen vaihtoehto julkisvallalle. Omaishoidon korvaustasoa kannattaa nostaa, sillä omaishoito on edullinen ratkaisu laitoshoitoon verrattuna. Se on sekä edullinen että inhimillinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies,

Kelan valtuutettujen kertomuksesta ilmenee myös, että Suomen työllisyyspolitiikka eroaa muista Pohjoismaista. Tulokset viittaavat siihen, että pitkäaikaistyöttömyys Suomessa johtuu osin kohdennettujen toimien ja osittaisen sosiaaliturvan puutteesta. Muissa Pohjoismaissa järjestelmät korostavat vajaakuntoisten integraatiota työmarkkinoille. Tässä on vahva signaali sosiaaliturvan uudistustyölle. Tarvitaan positiivisia kannusteita ja enemmän mahdollisuuksia osatyökykyisten työllistämiseen.

Arvoisa puhemies,

Kelan rooli on keskeinen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta huolehtimisessa. Yhdyn siihen huoleen, mitä moni edustaja on täällä esittänyt siitä, että työnantajan kelamaksun poisto on iso haaste perusturvan parantamiselle. Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallion mukaan kansaneläkkeen taso jää nykyään 10 prosenttia ja toimeentulotuki 20 prosenttia alle virallisen köyhyysrajan. Kotitaloustyypeistä vaikeuksia on etenkin yksinhuoltajien ja yhden hengen talouksilla. Yksinasuvilla on harvemmin omistusasuntoja kuin perheellisillä ja vuokra vie ison osan tuloista. Monet töissä käyvät yksinhuoltajat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. He ovat köyhyysloukussa, jossa lisätyökään ei tuo lisää tuloja. Köyhyys voi koskettaa myös perheitä, joissa on pieniä päivähoitoikäisiä lapsia.

Yksi ratkaisu heikompiosaisten aseman parantamiseen voisi olla verotettavan tulon alarajan oleellinen korottaminen. Nykyisin 550 euron vähimmäisturvasta eli työmarkkinatuesta, sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahasta sekä vähimmäisäitiyspäivärahasta menee kunnallisveroa noin 85 euroa. Verotuksen takia ihmisten täytyy hakea täydennysapua kunnan sosiaalihuollosta. Ritakallion mukaan, mikäli vähimmäisturvan alle jääviä tuloja ei verotettaisi, korjautuisi moni nykyisen järjestelmän ongelma.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com