Lähetepuhe eduskunnassa, aiheena työlaki

Puheet • 09.02.2010

Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Arvoisa puhemies,

Kyseessä on lakimuutos, joka vaatii valiokunnalta äärimmäisen huolellista perehtymistä ja käsittelyä. Se herättää paljon kysymyksiä erityisesti palkkatuen suhteen. Työllistämistukiin liittyviä säädöksiä uudistetaan siten, että huomioidaan kilpailuneutraliteetti ja EY:n valtiontukisäännökset. Hämmentävää kyllä, eri EU-maissa on voitu tehdä erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi Ruotsissa nämä EU-vaatimusten implementoinnit eivät ole aiheuttaneet sellaista hämmennystä ja epävarmuutta tukien jatkuvuudesta kuin täällä Suomessa. Moni vajaakuntoisia työllistävä kolmannen sektorin toimija on huolissaan tulevaisuudesta. Esityksessä palkkatuki ehdotetaan myönnettäväksi elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle joko ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena tai de minimis -tukena. De minimis -tuki tarkoittaa yhdelle toimijalle kolmessa vuodessa enimmillään 200 000 euroa tukea, millä voidaan työllistää korkeintaan viisi palkkatuettua työntekijää. Lain soveltaminen on hankalaa, koska se jättää niin paljon asioita tulkinnan varaan siitä, voidaanko soveltaa ryhmäpoikkeusasetusta vai de minimis -sääntöä tai onko kyseessä elinkeinotoiminta, joka vääristää kilpailua.

Tuen suuruus riippuu siitä, tulkitseeko työ- ja elinkeinotoimisto toiminnan olevan elinkeinotoimintaa vai ei. Toisaalta laki antaa mahdollisuuden eriyttää elinkeinotoiminnan kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Ruotsin mallin mukaan tuki on henkilökohtainen ja annetaan työllistettävälle. Suomen mallissa taas yhdistys, yritys tai muu toimija saa tuen palkatessaan vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän. On syytä todella perehtyä Ruotsin malliin ja pohtia, olisiko ratkaisu työllistettävän mukana kulkeva reppuraha.

Myös sosiaalisten yritysten osalta lakimuutos huolettaa. Sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia tulee parantaa, sillä ne tekevät merkittävää työtä vajaakuntoisten aktivoijina. Tässä lakimuutoksessa on kuitenkin pelkona, että ennestään vaikeutetaan sosiaalisten yritysten toimintaa. On monia esimerkkejä yleishyödyllisestä toiminnasta, jonka jatkuvuutta ei tule vaarantaa: työttömien työpaikkaravintolat, pientä nikkarointiapua tarjoavat kylätalkkarit, joiksi on palkattu työttömiä, kierrätyskeskustoiminta Pääkaupunkiseudulla jne. Kolmannen sektorin toimijat täydentävät palveluverkkojen aukkoja varsinkin syrjäseuduilla.

Lakiesitys on laaja, ja siinä on hyviäkin parannuksia, kuten se, että työnhakijan palveluntarve arvioidaan ja hänen kanssaan laaditaan työllistymissuunnitelma kahden viikon kuluessa työn alkamisesta. Lisäksi työllistymissuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään määrärajoin. Sähköisiä palveluita lisätään. Lisäksi lakiin tulee muutos työssäkäyntialueisiin, jotka muuttuvat kilometrimääräisiksi maksimietäisyyden ollessa 80 kilometriä. Se on järkevä muutos voimassa olevaan työssäkäyntialueeseen, joka määräytyy asuinkunnan mukaan. Muutos lisää työllistymismahdollisuuksia ja kohtelee tasapuolisemmin eri puolilla maata asuvia. Kulkuvaikeudet ja työmatkaan kuluva aika ehdotetaan kuitenkin otettavaksi huomioon pätevänä syynä kieltäytyä tarjotusta työstä, mikä on kohtuullista.

Nuorisotyöttömyys on vakava, akuutti ongelma, ja osaltaan sitä helpotetaan tällä lailla. Työmarkkinatoimenpiteeseen uudelleen pääsyn ehtoja muutetaan siten, että työelämävalmennukseen voi osallistua 12 kuukauden työttömyyden jälkeen ja alle 25-vuotias ammattikoulutusta vailla oleva nuori voisi osallistua työharjoitteluun jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Alle 25-vuotiaiden osalta yrityksille myönnettävää palkkatukea ehdotetaan muutettavaksi siten, että sitä voitaisiin myöntää jo 3 kuukauden työttömyyden jälkeen, kun aikavaade oli ennen 6 kuukautta.

Muutos nuorten osalta on määräaikainen vuosille 2010 ja 2011, ja se on tarkoitettu lievittämään räjähdysmäisesti kasvanutta nuorisotyöttömyyttä. Nuorisotyöttömyyteen liittyy usein henkistä pahoinvointia, terveydellisiä ongelmia ja suuria sopeutumisvaikeuksia yhteiskuntaan. Nuorten yhteiskuntatakuu pitääkin aidosti toteuttaa ja nuorille tarjota työ- ja kouluttautumispaikkoja. Nuoria tulee kannustaa ja tarjota monipuolisesti mahdollisuuksia työllistyä.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com