Palautekeskustelu eduskunnassa: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia

Puheet • 17.06.2009

Keskustelussa käytetyt 6 puheenvuoroa

Arvoisa puhemies,

Käsittelyssä oleva hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on hyvä lähtökohta ilmastopäästöjen vähentämiselle. Se on ikään kuin tiekartta ja alku toimenpiteille, jotka on välttämättä tehtävä. Strategiasta on kuitenkin johdettava lainsäädäntöä ja on tehtävä selkeätä päästöverotusta. Esimerkiksi lakialoite, jossa esitetään ilmastolakia, on hyvä esimerkki. Siinähän esitetään vuosittaisia 5 prosentin päästövähennyksiä kasvihuonekaasuista ja niihin sisällytettäisiin hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuina, ja lisäksi esityksessä on jatkuva seuranta ja hiilibudjetointi. Tämän tyyppistä systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta tarvitsemme tämän strategian jatkoksi.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste tällä hetkellä, ja siihen on johtanut fossiilisten polttoaineiden hulvaton käyttö ja kuluttava elämäntapamme. Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta sitä voi hillitä. Kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin hidastaa niin, etteivät ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä.

Pitkään puhuttiin kahden asteen turvallisuusrajasta eli siitä, että mikäli maapallon lämpötila ei nousisi kahta astetta ylemmäksi, niin se olisi turvallinen raja. Toisaalta nyt Worldwatch-instituutin Maailman tila 2009 -raportti paljasti ankeamman tulevaisuuskuvan, että jo tämä kaksi astetta olisi liikaa. Luvassa olisi massiivisia sukupuuttoaaltoja, koralliriutat ja jääkarhut häviäisivät ensimmäisenä. Jotkut seudut aavikoituisivat, jotkut peittyisivät tulvaveden alle. Viimeisin arvio Science-lehden mukaan merenpinnan noususta vuoteen 2100 mennessä on jopa metri.

Talousasiantuntija Sternin mukaan ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin ja laaja-alaisin markkinavirhe. Koska fossiiliset polttoaineet ovat halpoja, uusilla teknologioilla on vaikea nousta. Ilmastonmuutos on uusi teollinen vallankumous, ja markkinavirheen korjaaminen synnyttää sekä voittajia että häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka nopeimmin omaksuvat uudet tekniikat, ja hyötyjiä ovat lopulta kaikki ihmiset.

Arvoisa puhemies,

Maailma pyörii liiaksi öljyn ympärillä. Se vaikuttaa vahvasti talouteen ja inflaatioon. Koska öljy on myös tärkeä materiaalien, kuten muovien, raaka-aine, sen käyttö polttamiseen, kuten energiantuotantoon ja autoiluun, tulisi siirtymäajan kuluessa lopettaa. Ratkaisu tähän on uusi hajautettu energiantuotanto, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Maa- ja metsätalousvaliokunta painottikin omassa lausunnossaan vahvasti uusiutuvaa energiaa, myös energiatehokkuutta ja energian säästämistä. Maa- ja metsätalousvaliokunta korosti hajautettujen lähienergiajärjestelmien etuja, ja esitimme myös syöttötariffijärjestelmää puuenergialle. Strategiassahan luvataan syöttötariffit tuulivoimalle, biokaasulle, ja näitä myös maa- ja metsätalousvaliokunta kiirehti. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin se, että päästökaupassa hiilitonni on ollut aivan liian halpa ja se on johtanut siihen, että voimaloissa on poltettu kivihiiltä pellettien sijaan ja suomalaisia pellettejä taas viedään laivalla ulkomaille, ja sehän ei ole kokonaisilmastopäästöjen kannalta järkevää, joten ohjausmekanismien suunnittelussa on todella huomioitava se, että ohjausmekanismit toimivat toivotulla tavalla. Tuulisähköstä valiokunta linjasi, että pientuulivoiman lupakäytäntöihin tulee saada valtakunnalliset ohjeet, jotta päästään liiasta byrokratiasta, ja myös ylimääräisen tuulisähkön myymistä verkkoon tulee helpottaa.

Työelämävaliokunta taas pohti työllisyyskysymyksiä ja koulutuspolitiikan räätälöimistä ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä huolena on mahdollinen työvoimapula, jopa kohtaanto-ongelma. Työmatkaliikenteen osalta painotettiin joukkoliikennettä, työsuhdematkalipun kehittämistä ja kevyen liikenteen edistämistä työmatkaliikenteessä. Työpaikat ovat myös merkittäviä ilmastotavoitteiden kannalta. Energiankulutus, paperinkäyttö, työn organisointi - ne ovat kaikki asioita, joista tulisi laatia ympäristötavoitteet yhdessä henkilöstön kanssa.




Arvoisa puhemies,

Vaikka strategiassa onkin hyviä tavoitteita, niin on totta, että kun asioita viedään käytäntöön, niin tarvitaan myös ympäristölainsäädäntöä viemään asioita eteenpäin. Itse asiassa ihan kaikessa toiminnassa ja lainsäädännössä meillä pitäisi olla ilmastolasit silmillä ja miettiä kaikkien päätöksiemme ilmastovaikutuksia. Tähän yhteyteen voi ottaa esimerkiksi liikeaikalain, joka suosii pienten lähikauppojen sijaan automarketteja ja on siis ilmastomielessä askel taaksepäin.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt näin kesän kynnyksellä kiinnostaa kevyt liikenne, ja energiatehokkuustoimikunnan mietinnössäkin on linjattu kevyen liikenteen edistämistavoitteita. Itse asiassa valtakunnallinen pyöräilyohjelma on vuodelta 1993, ja siinä olevat tavoitteet pyöräilyn osuuden kaksinkertaistamisesta eivät ole toteutuneet ja myös hallitusohjelmassa mainitaan pyöräily. Kysyisin ministeriltä, minkä suuntaisia ajatuksia kevyen liikenteen ja pyöräilyn edistämiseksi on?




Arvoisa puhemies,

Ed. Kiuru nosti tässä myös toisen erittäin tärkeän näkökohdan esiin, Kööpenhaminan ilmastokonferenssin, jossa on tavoitteena saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus. Siellä täytyy myös löytää keinot, kuinka rikkaat maat, jotka ovat itse asiassa nämä valtavat hiilipäästöt aiheuttaneet etupäässä, osallistuvat siihen, että voidaan rahoittaa myös kehitysmaiden päästövähennystavoitteita. EU:ssahan on linjattu nyt, että vähennämme 20 prosenttia päästöistä vuoteen 2020 mennessä 1990-luvun tasosta. Itse asiassa tutkijat ja ilmastojärjestöt ovat jo sanoneet, että tämä ei riitä, vaan tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita.

EU:n olisikin nostettava nämä omat päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin. Toki se onnistuu parhaiten, jos muu maailma seuraa perässä, muu maailma tulee mukaan. Tällä hetkellähän viisi suurinta kasvihuonekaasujen päästäjämaata ovat Kiina, Intia, Japani, Venäjä ja Yhdysvallat, joten tässä on valtava globaali haaste meidän edessämme. Mutta tietysti se, että näytämme suuntaa, on meille kyllä kunniaksi. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan lämpeneminen on ollut nopeinta juuri Pohjolassa ja vuoden 2008 talvi on ollut Suomessa lämpimin 130 vuoteen. Eli jotta meidän elinolomme täällä Pohjolassakin säilyisivät miellyttävinä, on valtavat talkoot ihan globaalisti edessä.




Arvoisa puhemies,

Täällä salissa on tänään keskusteltu myös windfall-verosta, ja on erinomaisen hyvä asia, että siitä on hallitus tehnyt nyt periaatepäätöksen. Tämä hallituksen päätös verottaa vanhan vesivoiman ja ydinvoiman tuomia ylisuuria voittoja windfall-verolla on herättänytkin alalla paljon närää. Energiayhtiöiden mukaan vero vie kehitystä väärään suuntaan, koska se heikentää niiden mahdollisuuksia investoida uusiutuvaan energiaan. No, tässä on totta korkeintaan toinen puoli, sillä energiayhtiöt ovat olleet laiskanpuoleisia tutkijoita, esimerkiksi Fortum käytti tulevaisuutensa rakentamiseen viime vuonna 27 miljoonaa t&k-euroa, ja luku vastasi 0,5:tä prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Samaan aikaan yhtiö jakoi osinkoja 888 miljoonaa euroa, eli tämä osoittaa sen, että halpa sähkö ja halpa energiantuotanto ei edistä innovatiivisuutta eikä vie kehitystä siihen suuntaan, että maailma muuttuu ilmastonmuutosta torjuvaksi ja innovatiiviseksi ja paremmaksi.

 




Arvoisa puhemies,

Ed. Kiuru nosti tuossa omassa puheenvuorossaan esiin mielestäni hyvin myös nämä elämäntapakysymykset ja tämän jatkuvan kerskakulutuksen. Onko se tavoiteltavaa, että aina pitää vain saada kuluttaa lisää ja lisää tavaraa ja roinaa? Itse asiassa jo 1970-luvulla ohitettiin se piste, jolloin bruttokansantuotteen kasvu toi lisää onnellisuutta. Eli tietysti tiettyyn pisteeseen varallisuuden kasvu lisää onnea, mutta ei loputtomiin. Tässä on meille haastetta ottaa uusi elämäntapa, ja ihan myös hyvinvoinnin mittaamisen kannalta voisi luopua siitä, että mitataan hyvinvointia vain bruttokansantuotteen kautta, ja pitäisi lisätä onnellisuusindeksi hyvinvoinnin mittaamiseen. Onneahan tuo esimerkiksi se, että tiedämme, että tulevat sukupolvet voivat leikkiä lumessa. Voimme jättää sellaisen maailman lapsille ja lapsenlapsille, että neljä vuodenaikaa on mahdollista.

Sitten, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa vielä ympäristönäkökohtia esiin. Täällä on jo korostettu Vuotosta ja Kollajaa ansiokkaasti: sitä, että energiantuotannon potentiaali Vuotoksen ja Kollajan suhteen olisi kuin pisara meressä energiankulutuksen kokonaisuuteen verrattuna, ja siksi on aivan turhaa uhrata merkittäviä luontoarvoja ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä.

Globaalisti vaikuttava asia on palmuöljy. Palmuöljyn lisäämistä ei pitäisi sallia, vaan on löydettävä kestävä tie. Palmuöljyn käyttö polttoaineena lisää sademetsien raivaamista, tuhoaa hiilinieluja, tuhoaa merkittävää määrää biodiversiteettiä ja myös maailman orankikanta on uhattuna.

Itse asiassa tässä sademetsien tuhoamisprosessissa syntyy valtavan suuri määrä kasvihuonepäästöjä. Elikkä jos tänne Suomeen tuodaan palmuöljyä biopolttoaineeksi, niin hiilidioksidipäästöjen loppusumma saattaa hyvinkin olla erittäin suuri, kun ottaa huomioon koko tämän toiminnon elinkaaren.

On paljon kestäviä ratkaisuja, kestäviä vaihtoehtoja. Jätteistä voidaan valmistaa toisen sukupolven biopolttoaineita. Raakaöljyä on mahdollista tehdä levästä. Itse asiassa yhteyttävistä kasveista juuri levät muuttavat auringonvaloa tehokkaimmin rasvoiksi. Myös sähköautoteknologia kehittyy koko ajan. Koko ajan tulee parempia akkuja, joissa lataus kestää yhä kauemmin. Itse asiassa teknologian tarjoamat lupaukset ovat merkittäviä. Suomessa on vahvaa osaamista perinteisesti esimerkiksi bioenergian tuotantoketjun osaamisessa ja tuulivoimakomponenttien rakentamisessa. Teknologiaan kannattaa satsata. On hyvinkin paljon vaihtoehtoja, ja itse asiassa uusiutuvan energian paletti koostuu hyvin monesta. Nyt Suomessa on perinteisesti vahvasti tietysti hake-energia, lisättävä tuulienergia, biokaasu, mutta tähän rinnalle sopii Suomessakin aaltoenergia, aurinkoenergia, kun aurinkoenergian keräimetkin kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi, ja nyt jo on ilahduttavaa se, että 10 prosentissa suomalaisista kesämökeistä on aurinkoenergiapaneelit.

Eli ehkä se, mitä halusin tässä painottaa, on se, että ilmastonmuutoksen torjunta on todella oleellista, mutta sen verukkeella ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, että tuhoamme samalla merkittäviä luontoarvoja.




Arvoisa puhemies,

Keskityin edellisessä puheenvuorossani lähinnä uusiutuvaan energiaan ja hajautettuun energiantuotantoon ja ilmastonmuutoksen kokonaistarkasteluun. Nyt tässä haluaisin nostaa esiin niitä asioita, mitkä näissä strategioissa eivät ole vihreiden tavoitteiden mukaisia ja joissa pyrimme viemään kehitystä toiseen suuntaan.

Ensiksi, sähkönkulutuksen tavoiteura ei ole riittävän kunnianhimoinen energiatehokkuuden suhteen, eikä se myöskään ole realistinen, koska jo nyt on nähty, että metsäteollisuuden rakennemuutos on pienentänyt sähkön kulutusta pysyvästi. Myös talousvaliokunta on omassa mietinnössään yhtynyt tähän näkemykseen ja esittää, että sähkönkulutuksen tavoiteuraa pitää uudestaan tarkastella. Mutta sitten on seikkoja, joita talousvaliokunnan mietinnössä edistetään ja ajetaan. Ydinvoima, turve, vesivoiman rakentaminen eivät ole kestävän kehityksen mukaisia.

Ensiksi ydinvoima. Kakkua ei voi syödä molemmista päistä, eli ydinvoiman lisäys tapahtuu uusiutuvan energian kustannuksella, uuden hajautetun energian tuotantorakenteen kustannuksella. Paljon perustellaan sillä, että ydinenergia olisi päästötöntä, mitä se ei suinkaan ole. Ydinvoimasta syntyy vahvasti radioaktiivista jätettä, ja lisäksi on vielä uraanin kaivoslouhinta ja uraanin kuljetukset.

Sitten on turve. Turvetta perustellaan kotimaisuudella, mutta turvesoilla on myös luontoarvo, joka on huomioitava. Lisäksi turpeen päästöt ovat fossiilisiin polttoaineisiin verrattavissa, itse asiassa jopa pahempia kuin kivihiilen päästöt. Turve ei ole uusiutuva, koska turpeen uusiutumiseen menee tuhansia vuosia ja ilmastonmuutoksen torjunnassa taas aikajänne on paljon nopeampi. Tarvitaan oleellisia päästöleikkauksia heti ja katsantoaika on seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, joten turpeen uusiutuminen ei todellakaan mahdu tähän aikajänteeseen.

Vesivoiman rakentaminen ei niin ikään ole kestävää, sillä Suomessa on jo niin paljon vesivoimaa, että lisärakentamisella ei olisi kovinkaan suurta merkitystä kokonaisenergiantuotannossa, ja viimeiset vapaat kosket on säilytettävä.

Sen sijaan ratkaisu on energiatehokkuudessa, kulutuksen vähentämisessä ja uudessa uusiutuvaan energiaan perustuvassa hajautetussa energiantuotantorakenteessa. Me voimme täällä Suomessa toimia tien näyttäjinä ja pienentää ekologista jalanjälkeämme, joka on väestömääräämme suhteutettuna suuri. On järkevää, että päästöjä vähennetään suunnitelmallisesti ja kunnianhimoisesti. Tärkeää on kierrätys, lähipalvelut, joukkoliikenteeseen panostaminen, raideliikenteen lisääminen ja ratojen kunnossapito, yhdyskuntasuunnittelu, kasvisruuan suosiminen ja ekologinen verouudistus ilmastomaksuineen. Tarvitaan vahvoja ohjauskeinoja saastuttaja maksaa -periaatteella, esimerkiksi ruuhkamaksut.

Energiansäästö on kuitenkin kaikkein tärkeintä, kaiken a ja o. Energiatehokkuus, kulutuksen vähentäminen, se on kaikkein helpoin tie, kaikkein kustannustehokkain keino vähentää kasvihuonepäästöjä. Säästämällä energiaa, kuten suosimalla matalaenergiarakentamista ja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista, suosimalla energiansäästölamppuja, led-valaisimia, teollisuudessa taajuusmuuntajia jne., helpotamme oleellisesti uusiutuvan energian tavoitteen toteuttamista, joka tällä hetkellä on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö on tervetullut paperi ja on syytä nopeasti laittaa käytäntöön niitä esityksiä, joita energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä on. Yksi tärkeä seikka on sähkölaitteiden valmiustilat, ne tulisi heti kieltää.

Talouskriisi, ilmastokriisi ja perinteisten energiavarojen niukkeneminen osuvat kaikki samaan aikaan. Vastaus tähän on vihreä elvytys. Se vähentää pysyvästi raaka-aineiden ja energian käyttöä. Oleellista on vähentää toimintojen ja talouden riippuvuutta öljystä. Tähän on syytä muistuttaa, että Obaman elvytyspaketista 16 prosenttia on viherelvytystä, joten kyllä meilläkin sen suhteen vielä on parantamisen varaa.

 

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com