Puhe eduskunnassa, aiheena lisätalousarvio

Puheet • 17.06.2008

Arvoisa puhemies,

Ensin vastauspuheenvuorona ed. Yrttiaholle: Hän puhui puheessaan painavaa ja tärkeää asiaa kasvavasta eriarvoistumisesta ja työttömistä. Ministeri Cronberg on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että yhteiskunnassamme on liian jyrkät raja-aidat sen suhteen, onko työtön vai työelämässä. Me tarvitsemme tähän mielestäni uudenlaista ajattelua. Ministeri Cronberg onkin ryhtynyt toimenpiteisiin edistämään vajaakuntoisten työllistämistä ja sujuvaa paluuta työttömyyseläkkeeltä työelämään, niin että on myös mahdollista palata takaisin sinne työttömyyseläkkeelle, jos paluu työelämään ei onnistu. Ensiarvoisen tärkeää olisi tässä yhteiskunnassa kyllä huolehtia kaikkein heikoimmista, mutta uudistuksiakin tarvitaan.

Arvoisa puhemies,

Valtiolle on tulossa kiitettävästi lisää tuloja, osinkotuloja ja korkotuloja valtionyhtiöistä, ja muutkin verotulot ovat kasvaneet. Valtionvelan lyhentäminen on tulevaisuuden kannalta vastuullista, mutta mietin kuitenkin sosiaalipolitiikkaamme panostusta. Laman jälkeen leikatut lapsiperheiden etuudet eivät koskaan palanneet takaisin, ja nyt siitä maksetaan kovaa hintaa lasten ja nuorten pahoinvointina. Sosiaali- ja terveysministeriön osalta en löytänyt koko momentilta mitään merkittäviä lisäyksiä perheiden hyvinvointiin, pahoinvoinnin ennalta ehkäiseviin projekteihin, lapsityöhön tai mielenterveyden hoitoon, missä on tunnetusti valtava resurssivaje. Tähän on tultava muutos. Keinoja helpottaa vähävaraisten perheiden ahdinkoa on monia. Esimerkiksi lapsilisät eivät saisi leikkautua pois toimeentulotuen vähennyksenä, ja kaikilla lapsilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa. Valtion pitää osoittaa tukea vähävaraisten lasten harrastuksiin.

Maatalouden ympäristötukia tulee lisätalousarviossa lisää. Ympäristötuen kansallisen lisätuen rahoittamiseksi maatalouden ympäristötukeen ehdotetaan 14,6 miljoonan euron lisäystä siirtona kansallisesta tuesta, joten ympäristötuet kompensoivat tuottajien tulotukea. On edelleen peräänkuulutettava yhä vahvemmin sitä, että tuet toimivat varmasti tarkoituksensa mukaisesti ympäristön tilaa parantaen. Tästä ei ole täyttä varmuutta, joten ainakin neuvonnan tarve oikeiden täsmätoimenpiteiden löytämiseksi on ilmeinen. Hyvä uutinen Itämerelle on se, että ympäristönsuojelun momentilla öljyntorjuntavalmiuden lisäämiseen saadaan 1,2 miljoonaa.

Hyvää budjetissa on 200 miljoonaa innovaatioyliopiston säätiön peruspääomaan. Tämä on tarpeellinen sijoitus, sillä teknillistä tutkimusta ei voi tehdä korkeatasoisesti ilman kalliita laitteita, joita on jatkuvasti uudistettava. Nykyaikaiset massaspektrometri- ja kromatografialaitteistot ja muut, esimerkiksi nanotutkimuksen oleelliset laitteet, maksavat miljoonia euroja. Kun pysymme huippututkimuksen ja koulutuksen eturintamassa, niin siitä hyötyvät lopulta kaikki, kun saamme rahoitusta hyvinvoinnin ylläpitoon.

Perusradanpitoon on tulossa 7,8 miljoonaa, lähinnä puunhuollon turvaamiseen välillä Porokylä-Vuokatti. Perusradanpito on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Muitakin kohteita, joissa on kunnostustarvetta, on paljon. VR:n henkilöliikenne lisääntyy koko ajan kiitettävästi, ja oikeastaan hyvän tarjonnan pullonkaulana on rempallaan olevat radat. Perusradanpidon rahoitus on jatkuvasti liian pieni. Ei riitä, että sitä paikkaillaan tekohengityksenomaisesti lisätalousarvioilla, vaan jo perusbudjetin määrärahoja tulisi nostaa reippaasti.

Lisätalousarviossa edistetään työllisyyttä, kun pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtion rahoitusavustuksiin tulee 2,5 miljoonan lisäys. Pienyrittäjyyttä, sen pysymistä ja yritysten kasvua, on tuettava siinä missä uusien yritysten perustamistakin, sillä kasvavissa pienyrityksissä on valtavasti työllistämispotentiaalia. Esimerkiksi uusiutuva energia tulee jatkossa tarjoamaan yhä enemmän työpaikkoja, ja nyt jos koska olisi oikea aika sopeuttaa koulutuspolitiikkamme sellaiseksi, että se sopisi yhteen uusiutuvan energian lisäämistarpeen kanssa. Tarvitsemme tulevaisuudessa ammattitaitoista työvoimaa, kuten työntekijöitä tuulivoimaloihin, metsäkoneiden kuljettajia, lämpöpumppujen asentajia ja monia muita.

Tässä lisätalousarviossa on 15 miljoonan lisäys työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, starttirahaan ja muuttoavustuksiin. Nämä 15 miljoonaa sekä lisäksi EU:n globalisaatiorahastosta saatavat 1,9 miljoonaa auttavat Perloksen irtisanottuja työntekijöitä. Onkin tärkeää ja vastuullista huolehtia koko maan elinvoimaisuudesta. Tämä tosiaan koskee koko maata, ja se, mistä Uudellamaalla on huutava pula, on peruskoulun päättäneiden koulutuspaikat. Meillä ei ole varaa hukata näitä nuoria, jotka nyt luisuvat sivuraiteille siksi, ettei koulutuspaikkoja ole. Uudellemaalle tarvitaan tuntuvasti lisää ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Niitä aloja, joilla on työvoimapulaa, on valtavasti. Edellä jo mainitsin uusiutuvan energian ammattilaiset. Lisäksi on tärkeä hoivatyö. Vanhusten hoivaajia tarvitaan yhä enemmän, ja tällä alalla pitäisi olla mahdollista suorittaa perustutkinto nykyistä nopeammin.

Tämä lisätalousarvio on kohtuullisen hyvä, paikkailee niitä kohteita, joissa tarvetta on. Ilmastonmuutoksen torjunta jää odottamaan syksyä, kun saamme käsittelyyn ilmastopoliittisen selonteon. Myös perheiden tukemisella on kiire, ja toivon, että Sata-komitean ensimmäiset ehdotukset tarjoaisivat enemmän helpotusta kaikkein heikompiosaisten asemaan.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com