Puhe eduskunnassa, aiheena Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009

Puheet • 11.02.2009

Arvoisa puhemies,

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko mahdollistaa pitkäjänteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Selonteko on mittava ja tarkastelee Suomea kansainvälisessä toimintaympäristössä. Olemme osa EU:n talousaluetta, vaikka puolustus- ja ulkopolitiikassa toimimme itsenäisesti ja liittoutumattomina. Meille on tärkeää pitää hyvät suhteet kaikkiin suurvaltoihin. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan, ja maamme vakaus antaa hyvät edellytykset erityisesti siviilikriisinhallintaan. Toimimme EU:ssa, Etyjissä, YK:ssa ja myös Naton operaatioissa. Kriisinhallintaoperaatioissa on tärkeää korostaa konfliktien ehkäisyä ja rauhanrakentamista. Maailman köyhyys, ruokapula ja nälkä lietsovat omalta osaltaan konflikteja. Humanitäärisistä syistä ja ruokakriisin hellittämiseksi Suomen pitäisi nostaa kehitysyhteistyön määrärahat nopeasti YK:n velvoittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Myös ilmastonmuutoksen torjunta edistää rauhantyötä. Moni konflikti juontaa juurensa taistelusta luonnonvaroista, kuten öljylähteistä, joten irrottautuminen öljyriippuvuudesta on olennaista. Lisäksi kiihtyvä ilmastonmuutos aiheuttaa ankaraa kuivuutta ja sitä kautta nälänhätää ja ilmastopakolaisuutta. Eräs tulevaisuuden uhka on kiistely vesivaroista.

Globalisaatio on lisännyt myös pandemian riskiä, joten on syytä korostaa bioturvallisuuden tärkeyttä. Viranomaisverkostoilla on oltava valmius toimia ja tiedottaa nopeasti. Monet julkiset palvelut perustuvat sähköisten järjestelmien luotettavaan toimintaan. Järjestelmien verkottuessa toisiinsa lisääntyy mahdollisuus, että yhden järjestelmän pettäminen vaikuttaa myös muiden teknisten järjestelmien toimintaan. Yhteiskunta voi tällöin lamaantua. On tärkeää kehittää tietoturvallisuutta ja ehkäistä internetin haavoittuvuutta. Tietoverkko- ja informaatiohyökkäyksen mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois.

Selonteossa ovat esillä huoltovarmuuskysymykset, kuten infra, ruuan alkutuotanto, energiantuotanto ja teollisuuden raaka-aineiden saatavuus. Hajautettu monimuotoinen energiantuotanto lisää huoltovarmuuttamme. Erityisen tärkeää on edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, kuten maalämpöä, tuulivoimaa, biokaasua ja aurinkoenergiaa.

Arvoisa puhemies,

Itämeren ympäristön tila koskettaa kaikkia sen rantavaltioita. Itämeri on lisääntyvien merikuljetusten myötä jatkuvasti uhattuna, ja tuhoisan ympäristöonnettomuuden mahdollisuus kasvaa. On ylläpidettävä riittävää aluskalustoa ja muuta valmiutta öljyn keräämiseksi. On erittäin tärkeää, että vahvistamme EU:ssa toimia Itämeren hyväksi ja toimimme myös yhteistyössä Venäjän kanssa. EU:n Itämeri-strategialle on ajettava vahvaa painoarvoa unionin politiikassa, jotta unionin toimet ja resurssit kohdistuisivat Itämeren alueen ympäristön, kaupan, liikenteen ja sosiaalisten yhteyksien vahvistamiseksi. Itämeren ympäristön tilan parantaminen vaatii kaikkien rantavaltioiden osallistumista päästöjen rajoittamiseen.

Arvoisa puhemies,

EU:n yhteisvastuulauseke takaa meille tukea muilta EU-mailta terrori-iskun tai ihmisen tai luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden yllättäessä, mutta puolustuspolitiikkamme nojaa pääsääntöisesti omaan puolustusvoimaan. EU:n puolustusyhteistyö keskittyy materiaaliyhteistyöhön ja kriisinhallintaan. EU:n rooli kansainvälisenä turvallisuusympäristön vahvistajana on suuri, ja Lissabonin sopimus selkiyttäisi EU:n ulkopoliittista linjaa. Suomi on Naton rauhankumppani. Ovi on selonteossa raollaan Natoon, mutta sitä ei tarvitse avata. Suurin osa suomalaisista vastustaa sotilasliittoon liittymistä. Rauhankumppanuus merkitsee meille yhteistoimintaa rauhanturvaamisoperaatioissa. Samalla kalustoamme uusitaan Nato-yhteensopivaksi. Olisi tarkoituksenmukaisempaa vahvistaa rooliamme EU:ssa ja YK:ssa varsinkin, kun Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2013-2014. YK on kansainvälisesti riippumaton, kaikki maanosat kattava arvostettu järjestö, jolla on iso rooli globalisaation hallinnassa. On tärkeää olla mukana edistämässä rauhaa ja turvallisuutta, vähentää köyhyyttä sekä vahvistaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com