Puhe eduskunnassa, aiheena yliopistolaki

Puheet • 26.02.2009

Arvoisa puhemies,

Jotta voimme paremmin vastata globaaleihin haasteisiin, on selvää, että yliopistoja on vahvistettava panostamalla tutkimuksen ja opetuksen laatuun sekä resurssien määrään. Opiskelija-opettaja-suhdetta on parannettava ja tutkimusrahoitusta lisättävä tuntuvasti. Esitys uudeksi yliopistolaiksi sisältää joukon hyviä uudistuksia, kuten yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen autonomian lisäämisen. Rahoituspohjaa vahvistetaan erilaisten rahoitusmallien kautta ja keräämällä ulkopuolista rahoitusta. Varsinkin teknillisille yliopistoille se on realistista, sillä näin ne ovat nytkin toimineet. Lakiesitys on pääpiirteissään hyvä, mutta esitän joitakin kriittisiä huomioita. Mielestäni sivistysvaliokunta voi huolellisen käsittelyn ja asiantuntijakuulemisen kautta tehdä esitykseen sitä parantavia muutoksia. Kyseessä on iso ja merkittävä uudistus. Erityisen herkällä korvalla on kuunneltava yliopistoväen viestiä, ja on syytä miettiä keinoja vahvistaa henkilökunnan päätäntävaltaa heitä koskevissa kysymyksissä. On toki niin, että hallituksen ulkopuoliset jäsenet vahvistavat yliopiston vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa ja tuovat myös taloudellista osaamista yliopiston hyväksi.

Monia työntekijöitä huolettaa virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi, ja onkin hyvä, että esityksessä linjataan työntekijöiden aseman turvaaminen muutoksessa. Eräs huoli on se, että kun painotetaan palkitsemista, sen tulisi tarkoittaa todellista kannustavuutta eikä pelkoa työsuhteen päättymisestä. Määräaikaiset työsuhteet ja niiden peräjälkeen ketjuttaminen on korkeakouluissa hyvin yleistä. Siksi haluan kiinnittää huomiota esityksen 29 §:n perusteluihin, joissa todetaan, että määräaikaisten sopimusten käyttö ei ole rajoitettua ja perusteltuna syynä viitataan alan vakiintuneeseen käytäntöön. Mielestäni lailla ei tule sallia määräaikaisuuksia minkään ammattikunnan osalta. Se on myös ristiriidassa työsuhdelain kanssa.

Perustutkimuksen asemaa on vahvistettava ja sen rahoitus varmistettava. Perustutkimus on tärkeä ponnahduslauta kaikille innovaatioille, mutta koska siinä ei tähdätä yksittäisiin sovelluksiin, ei perustutkimukselle ole todennäköistä saada yritysrahoitusta. Toinen tärkeä seikka on tieteen ja taiteen riippumattomuus ja vapaus, mitä ei tule vaarantaa säätiömuotoisissakaan yliopistoissa. Kun ensi syksynä pohditaan yliopistojen rahoituksen kriteerejä, on painotettava opetuksen ja tutkimuksen laatua ja varsinkin valmistuneiden määrää ja heidän sijoittumistaan opiskelijamäärien ja tutkintotavoitteiden sijaan. Yliopistolaissa linjataan myös elinikäinen oppiminen yliopistojen tehtäväksi, mikä on hyvä asia ja tarvitsee resursseja.

Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu muodostavat Aalto-yliopiston. Aalto-yliopisto voi olla tie uuteen menestykseen. Suomi on vahva osaaja tekniikassa ja innovaatioissa, vaikka emme enää ole maailman kirkkainta huippua. Esimerkiksi MIT:ssä on kymmenkertaiset resurssit oppilasta kohden TKK:hon verrattuna. En usko, että panostaminen Aalto-yliopistoon olisi muilta pois. Päinvastoin. Meillä on mahdollisuus siirtyä tekniikassa maailman kärkeen. Se tulisi näkymään lisääntyvänä hyvinvointina meille kaikille. On syytä myös muistaa, että teknillinen tutkimus on laiteintensiivistä, mikä lisää alan kustannuksia. Kaikkiin yliopistoihin on joka tapauksessa panostettava. Kansamme tarvitsee ihan yhtä lailla humanistista sivistystä ja koko maata rikastuttavia maakuntayliopistoja. Esityksen hyviä puolia on se, että yliopistojen perusrahoitus sidotaan indeksiin ja että valtion tuottavuusohjelma ei koske yliopistoja. Kaiken kaikkiaan yliopistojen perusrahoitus on kasvanut tällä hallituskaudella.

Akateeminen vapaus on tärkeä seikka, sillä luovuus tarvitsee vapautta, ei kahleita. Ideat syntyvät paikoissa, joissa on erilaisia virikkeitä, luontoarvoja, historiaa, kulttuuria, mutta myös ristiriitoja ja tyytymättömyyttä. On yhteinen etumme, että korkeakoulujärjestelmämme on rikas ja monipuolinen.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com