Puhe eduskunnassa: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2017

Puheet • 12.04.2018

Arvoisa puhemies,

Maailman epävakauden kasvaessa Pohjoismaat on perhe, johon on hyvä kuulua. On tärkeää entisestään syventää yhteistyötämme, edistää vapaata liikkuuvuutta ja työmarkkinoita maidemme välillä, lisätä yhteistyötä kansainvälisillä areenoilla sekä rauhantyötä. Jos puhumme maailmalla yhdellä suulla, painoarvomme on suuri.

Pohjoismaat ovat ensimmäinen vapaan liikkuvuuden alue, jossa asukkaat voivat siirtyä ilman passia Pohjoismaasta toiseen. Maiden välillä on silti monia rajaesteitä, jotka estävät pohjoismaalaisten vapaan asumisen, työskentelyn ja opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Yhteispohjoismaiset markkinat edellyttävät, että myös arjen rajaesteet poistetaan.

Viime vuosi oli Suomen puheenjohtujuusvuosi ja tärkeä juhlavuosi 100 vuotiaalle Suomelle. Pohjoismaiden neuvosto kokoontui vuoden pääkokoukseen Helsingissä. Hyväksyimme kokouksessa esityksen, että pohjoismaalaisille tulee yhteinen e-kansalaisuus. Se helpottaa asumista ja työskentelyä naapurimaassa. Esimerkiksi ilman henkilötunnusta ei voi avata kännykkäliittymää Ruotsissa. Mutta kun käytössä on yhteinen sähköinen henkilötunnus, se yhdistää maittemme tietorekisterit kuin liima toisiinsa.

Alunperin idea lähti Keskiryhmän aloitteesta pohjoismaisesta kansalaisuudesta. Ja se jalostui Hyvinvointivaliokunnan kokouksissa esitykseksi e-kansalaisuudesta.

Helsingin kokouksessa esittelin Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan mietinnön koskien geoblokkauksen poistoa. Esitämme, että selvitetään kaikki taloudelliset seikat ja tekijänoikeuskysymykset geoblokkauksen poistamiseksi. Kysymys on siitä, että julkisten TV- ja yleisradioyhtiöiden tuotanto olisi internetissä nähtävissä kaikkialla Pohjolassa. Voisimme seurata Ruotsin television uutisia tai suosittua Skam sarjaa Suomessa. Ehdoton edellytys on, että taiteen tekijöille maksetaan työstään korvaukset, joten kaikki hyötyvät. Maittemme välinen kulttuurivaihto ja kieltenymmärrys paranee.

Kielikysymys oli myös kokouksessa esillä. Suomen ja Islannin valtuuskuntien aloitteen ansiosta kieltemme asema neuvoston työssä on parantunut. Yhä suurempi osa aineistoista käännetään myös islanniksi ja suomeksi ja voimme jättää aloitteita kielillämme. Kysymys kielten virallisesta asemasta on ratkaistava tänä vuonna Oslon kokouksessa selvitysten jälkeen.

Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Martti Ahtisaari inspiroi Helsingin kokousta puheellaan. Hän kertoi rauhantyöstä ja siitä, miksi pohjoismainen yhteiskuntamalli on maailman paras. Hän myös suositti Suomea liittymään YK:n ydinaseiden kieltosopimukseen. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa tätä.

Pohjoimaiden neuvosto on päättänyt lukuisia suosituksista toimeenpantaviksi eri maissa. Yksi suosituksista on mikromuovin käytön kieltäminen kosmetiikassa. Ruotsi ottaa kiellon kesällä käyttöön, hienoa! Edellytän, että myös Suomen hallitus antaa esityksen mikromuovin kiellosta kosmetiikassa. Maailman muoviroskan vähentäminen vaatii tekoja ja poliittisia päätöksiä.

Ympäristönsuojelussa pohjoismainen yhteistyö on tarpeellista. Meidän on vaadittava parempaa suojelua sekä fossiilisten poltoaineiden hyödyntämiskieltoa Arktikselle. Neljä viidesosaa tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä maahan, kun haluamme ettei maailma lämpene yli kahden asteen. On sulaa hulluutta etsiä uusia öljy- ja kaasuvaroja herkällä Arktiksella. Lisäksi laivaliikenteelle on saatava raskaan polttoöljyn käyttökielto Arktiksella, sillä öljyonnettimuus olisi herkälle luonnolle tuhoisaa.

Haluan nostaa vielä esiin koulutuksen ja tutkimuksen merkityksen. Maailman megatrendien edessä pohjoismaat tarjoavat ratkaisuja. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävä vihreä teknologia, digitalisaatio ja rauhantyö ovat vahvuuksiamme ja yhteistyö tutkimuksessa hyödyttäisi kaikkia. Keskiryhmän uusi aloite pohjoismaisesta verkostoyliopistosta tähtää siihen, että olisi enemmän yhteisiä maisteri- ja tohtorikoulutuksia. Yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä parantaisi mahdollisuuksia poikkitieteelliseen tutkimukseen sekä lisäisi opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta.

Arvoisa puhemies,

Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet ovat mittavat. Haasteitakin on, kuten yhteisen painoarvon lisääminen EU politiikassa. Pohjoismainen yhteistyö vaatii jatkuvaa työtä, ja sen tulokset hyödyttävät meitä kaikkia.

Ota yhteyttä

Puh. 050 512 1948
Sähköposti johanna.karimaki3@gmail.com